Vaalitaan yhdessä luonnon monimuotoisuutta vieraslajeja torjumalla

Lumien sulaessa ja puutarhan vihertäessä on yhä mukavampaa viettää aikaa ulkosalla. Puutarhassa touhutessa on hyvä muistaa, että vieraslajilain mukaan haitallisten vieraslajien kasvattaminen, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Alkukesä on myös hyvää aikaa muistutella mieliin, kuinka puutarhajäte käsitellään ja sijoitetaan ja kuinka haitallisia vieraslajeja voi torjua omassa lähiympäristössä.  Tässä artikkelissa kerromme, mitä vieraslajit ovat, miksi niiden torjuminen on tärkeää sekä miten puutarhajäte käsitellään ja sijoitetaan oikein. Kansalaisten vapaaehtoinen apu ja aktiivisuus torjunnassa ovat erittäin arvokasta työtä!

 

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajit ovat ihmisen tahallisella tai tahattomalla myötävaikutuksella uusille alueille levinneitä kasveja, eläimiä, vesieliöitä, hyönteisiä tai tuholaisia. Osa vieraslajeista häviää luonnossa itsestään, mutta osa saattaa levitä tehokkaasti uusille alueille kilpaillen alkuperäisen lajiston kanssa ja jopa syrjäyttäen sitä. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia tai muita haittoja aiheuttavia vieraslajeja kutsutaan lainsäädännössä haitallisiksi vieraslajeiksi. Lapissa yleisimmät haitalliset vieraslajit ovat lupiini, kurtturuusu, jättiputket sekä etelänruttojuuri.

 

Miksi vieraslajien torjuminen on tärkeää?

Haitalliset vieraslajit ovat toiseksi suurin luonnon monimuotoisuutta uhkaava tekijä maailmassa elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Myös Suomessa vieraslajit uhkaavat jo monia uhanalaisia lajeja esimerkiksi niityillä ja kedoilla. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia valtaamalla virkistysalueita, alentamalla kiinteistöjen arvoa, ehkäisemällä metsän uudistumista ja aiheuttamalla satotappioita maataloudelle. Monia laajoja vieraskasviesiintymiä joudutaan torjumaan talkoovoimin, sillä viranomaisten resurssit eivät aina riitä.  Mittavien kasvustojen torjunta on pitkäjänteistä työtä. Tavoitteena onkin vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa, sillä se säästää aikaa ja rahaa. Jokainen voi huolehtia oman pihapiirinsä ja lähiympäristön suojelusta estämällä puutarhakarkulaisten pääsyn luontoon.

 

Muista nämä haitallisten vieraskasvien leviämisen estämiseksi:

  • Vieraslajit leviävät tehokkaasti, joten ole tarkkana, etteivät ne pääse leviämään jalkineiden, maa-aineksen, ajoneuvojen tai kotieläinten mukana.
  • Suosi haitattomaksi tiedettyjä koristekasveja ja luonnonkasveja.
  • Käytä lajeja ja lajikkeita, jotka leviävät heikosti.
  • Istuta puutarhakasveja vain pihapiiriisi ja hoida ne niin, etteivät kasvit leviä pihastasi.
  • Käsittele puutarhajäte tontillasi. Älä vie sitä metsään, ojanvarteen tai yleiselle paikalle. Katso alta tarkemmat ohjeet puutarhajätteen käsittelyyn.
  • Tarkkaile mahdollisten puutarhakarkulaisten esiintymistä lähiympäristössä.
  • Järjestä vieraslajitalkoot, joissa luontoon karanneita haitallisia vieraslajeja poistetaan talkoovoimin lähiympäristöstä.
  • Ilmoita vieraslajihavainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin (fi), josta löytyy havaintolomake sekä tunnistus- ja torjuntatietoa, listat haitallisista lajeista ja paljon muuta lisätietoa.

 

Puutarhajätteen oikea käsittely

  • Mädätä vieraskasveja sisältävä puutarhajäte suljetussa jätesäkissä ennen kompostointia tai sijoittamista sekajäteastiaan, koska kompostointi ei aina tuhoa vieraskasvilajeja tai niiden siemeniä. Mädättämällä myös tilavuus pienenee.
  • Jätteen voi vaihtoehtoisesti kompostoida tai kuivattaa auringossa mustan muovin päällä, minkä jälkeen ne voi toimittaa jätelaitokselle tai polttaa nuotiossa alueilla, joissa polttaminen omatoimisesti on paikallisten jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräysten mukaan sallittua.
  • Kitke ja käsittele siemenistä lisääntyvät kasvit ennen siementen kypsymistä.
  • Vältä maanmuokkausta kasvullisesti lisääntyvillä lajeilla, koska se voi lisätä juurten ja varren palasten avulla tapahtuvaa leviämistä.
  • Käytä suljettua kompostoria. Suljettu kompostori estää eläimiä kuljettamasta kompostin sisältämiä kasvinosia. Sijoita komposti niin, etteivät tulva- ja hulevedet pääse viemään siitä ainesta matkaansa.
  • Haitallisten vieraslajien kitkentätalkoissa paras tapa on kerätä kasvit, jättiputken kohdalla myös juuristo, ehjään jätesäkkiin ja toimittaa säkki sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana alueen jätelaitokselle poltettavaksi.
  • Käsiteltyäkin puutarhajätettä kuljetettaessa on syytä käyttää peitettä tai säkkejä, jotta mahdolliset elinkykyisinä säilyneet siemenet tai muut kasvinosat eivät pääse varisemaan matkalle.
  • Pyri estämään siementen kulkeutuminen maa-aineksen, ajoneuvojen, jalkineiden, vaatteiden, puutarhavälineiden ja kotieläinten mukana.

 

Puutarhajätteen oikea sijoittaminen

  • Sijoita puutarhajätteet paikkoihin, joista siemenet ja muut kasvinosat eivät pääse leviämään luontoon. Älä koskaan kippaa kasvijätettä metsään, ojanvarteen, rannoille tai mihinkään sellaiseen paikkaan, mistä vieraskasvit voivat levitä luontoon.  Puutarhajätteitä tai -maata ei ole hyvä jättää pihamaalle kasaan pitkäksi aikaa, sillä kasvit voivat juurtua ja siementää.
  • Jäte on aina pyrittävä käsittelemään asianmukaisesti omalla tonttialueella.
  • Mikäli käsittely omalla tontilla ei ole mahdollista, vieraslajia sisältävää puutarhajätettä voi viedä myös jätteenkeräysasemille. Selvitä aina ensin oman paikkakuntasi jäteyhtiön toimintatavat, jätemaksut ja vastaanotto.

 

Ohjeet vieraslajien torjunnasta on koostanut Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry:n Vieraslajit tunnetuksi ja haltuun -hanke. Voit tutustua hankkeeseen lisää hankkeeseen ja vieraslajien torjuntaan Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivuilla ja Lapin Maa- ja kotitalousnaisten Facebookissa.

 

Kuvassa on lupiineja. on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Sinisen lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä.