Maaseutu ja biotalous
Tervola on vireä maaseutupitäjä, jonka päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Tervolassa on tätä nykyä 20 maidontuottajatilaa, jotka lähettivät meijeriin 10,5 miljoonaa litraa maitoa. Lihakarjankasvattajia on 13 tilalla, lampaita kasvattaa neljä tilaa. Tervolassa viljelyksessä oleva peltoala on 5384 hehtaaria.
Tervolassa on innostuttu kasvattamaan elintarvikkeiden- ja luonnontuotteiden jatkojalostusta. Useat maatilat ovat aloittaneet tai suunnittelevat aloittavansa tilan tuotteiden jalostamista ja suoramyyntiä. Tervolassa toimivia elintarvikealan jatkojalostajia ja suoramyyjiä ovat mm. Meän Liha Oy, Niemisen Tila, Arctic Ice cream Factory, Arctinen Hunaja Oy, Juha Jankkilan puikulatuotanto, Alatalon Mylly Oy, Räihän Leipomo Rieskapaikka ja Lapin Marjamatka Oy.
Tervolan kunnan tavoite on luopua fossiilisten raaka-aineiden käytöstä energian tuotannossa ja käytössä siten, että käyttö puolittuu vuoteen 2025 mennessä. Tervolassa tiedetään olevan bioenergiapotentiaalia, sillä turvetuotannossa olevia suoalueita ja metsää riittää. Lisäksi kunnassa toimii kaksi suurta sahaa, jotka tuottavat puutähdettä enemmän kuin sitä kyetään nykyisellään hyödyntämään.
Tervolan kunnan alueelta tulee poistumaan suoalueita turvetuotantokäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Näiden soiden jatkokäyttö on maanomistajien vastuulla, ja alueiden mahdollisuudet bioenergiatuotannossa tarvittavan biomassan tuotantoon halutaan selvittää. Tervolassa on maatalouskäytöstä poistuneita ja tukikelvottomia peltoalueita, joita uhkaa pusikoituminen. Näitä peltoalueita voidaan hyödyntää biomassan tuotannossa. Peltobiomassaa kasvattamalla alueet säilyvät viljelyskäytössä ja ovat helposti siirrettävissä takaisin maatalouskäyttöön tarpeen niin vaatiessa. Biomassan tuotanto turvetuotannosta poistuvilla suoalueilla ja maatalouskäytöstä poistuneilla tukikelvottomilla pelloilla on luonnollinen jatkumo ekologisuuteen tähtäävässä maaseutupitäjässä. Tervolan sijainti on otollinen biomassan tuotannon kannalta, sillä kaksi energiatarpeeltaan suurta teollisuuskaupunkia – Kemi ja Tornio – sijaitsevat molemmat alle tunnin ajomatkan päässä.
Uusiutuva energia ja kestävä energian tuotanto koetaan Tervolassa tärkeäksi. Kaikki Tervolassa käytettävä sähkö tuotetaan vesivoimalla tervolalaisessa Ossauskosken ja Keminmaassa sijaitsevassa Taivalkosken voimalaitoksessa. Sähköä Tervolassa kului vuonna 2017 noin 40 GWh. Ossauskosken voimalaitos tuotti vuonna 2017 480 GWh sähköä. Tervolan kunnan alueella siis tuotetaan vesivoimalla kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin koko kunnassa kulutetaan. Tervolan koko energiatase on +600 %, eli uusiutuvan energian tuottoa on enemmän kuin energian kokonaiskäyttö kunnan alueella.
TuuliWatti Oy on investoinut tuulivoimapuistoon Tervolan Louelle. Tervolan Varevaaran alueelle rakennetun kymmenen 3MW:n voimalayksikön kokonaisuus on Suomen ensimmäinen oikea sisämaan tuulivoimapuisto, joka sijaitsee lähes 50 km:n päässä merestä. Puisto valmistui vuoden 2012 aikana.
Kunnan keskustaajamassa sijaitsevassa kaukolämpölaitoksessa hyödynnetään 97%:sesti biopolttoaineita eli haketta ja turvetta. Tavoitteena on luopua kokonaan 3%:n fossiilisten polttoaineiden osuudesta keskustaajaman kaukolämpötuotannossa lähitulevaisuudessa. Kaukolämpö on tarjolla lämmitysvaihtoehtona vain keskustaajamassa sijaitseviin rakennuksiin. Haja-asutusalueilla sijaitsevat kunnan omistamat rakennukset muutetaan asteittain lämpiäväksi ei-fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuvien energianlähteiden käyttäminen lämpöenergian tuotannossa lisää kunnan energiahuollon ekologisuutta ja turvaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen. Karjatalouden sivutuotteena syntyvän eläinten lannan jalostamista biopolttoaineeksi kehitellään Koulutuskuntayhtymä Lappian Louen toimipisteessä Tervolassa. Eläinten lannasta tuotetaan termofiilisellä menetelmällä metaania biovoimalan käyttöön. Tervolan kunta on siis jo saavuttamassa biokunta-tavoitetta, mutta työtä sen toteutumiseksi jatketaan vielä pitkälti tulevaisuudessa.