Tervolalainen Ari Saukko riimittelee arjesta runoja ja lauluja
”Teksti lähtee rullaamaan, kun ympäristöstä tulee jokin sopiva ärsyke.”
Tervolalaisen Ari Saukon runoja on julkaistu tasaiseen tahtiin Tervola-lehden sivuilla vuodesta 2020 lähtien. Saukon runot ovat ilahduttaneet myös aiemman Tervolalaisen ja Jokipostin lukijoita.
”Ensimmäiset runot taisin kirjoittaa vuoden 2001 tietämillä. Välillä on elämässä ollut pitkä pätkä, etten ole kirjoittanut, mutta vuoden 2016 aikoihin aloin taas reilummin kirjoittaa”, Saukko kertoo.
Nykyisin hän ei tyydy tekemään pelkkiä riimittelyjä, vaan hyödyntää tekoälyyn perustuvaa Suno-musiikintekopalvelua, jolla saa luotua teksteistä kokonaisia lauluja omista sanoituksista. Tekoäly tekee lauluäänet ja instrumentit kappaleisiin.
Yksi tällainen riimittelystä kehittynyt musiikkikappale on Mentos mun kokikseen, joka on tekstinä ollut myös Tervola-lehden sivulla.
”Tämän tuotoksen idea lähti kehittymään, kun kuulin laulaja Mira Luodin kappaleen Cokis ja Mentos. Lähetin oman versioni Miralle ja hän tykkäsi siitä”, Saukko myhäilee.
Runoista lauluja
Kuten Mentos mun kokikseen -riimittelyn ja kappaleen tapauksessa, Ari Saukon kynä lähtee runoilemaan ympäristöstä tulevan ärsykkeen voimasta. Ärsyke voi olla hyvä musiikkikappale tai jokin arjessa eteen tuleva asia. Silloin tekstiä alkaa syntyä, jos vielä mielentila on sopiva.
”Arkiviikot ovat huonoja luovassa mielessä, kun väsyttää ja painaa vain töitä. Lauantai on kirjoittamiselle paras päivä. Esimerkiksi saunaa lämmitellessä tai koiran kanssa lenkillä saattaa ajatus lähteä liikkeelle. Syksy on parasta aikaa tehdä tekstejä. Talvella ei voi tehdä kesää kuvaavia tekstejä, eikä tosin päin. Unen ja valveen rajalla tulee myös monesti ajatuksia päähän.”
Kun teksti lähtee syntymään, kirjoittaa Saukko sen ensin kynällä paperille. Muutoin ajatus karkaa helposti pois ideasta. Luomiseen menee puolesta tunnista tuntiin, jos on aikaa tehdä tuotos kerralla valmiiksi.
”Kärsivällisyys ei ole vahvimpia puoliani, niin runo tai laulu, miksi sitä kutsummekaan, on tehtävä kerralla loppuun. Siten niihin tulee useimmiten niin sanottu täytekohta, mikä ei ole ehkä niin hyvä kuin muut säkeistöt, eli se liittyy aiheeseen, mutta poikkeaa muista ollen valjumpi tai kevyempi. Se on sitä väkisin muottiin vääntämistä, ettei tarina tai rallatus jää liian lyhyeksi. Joskus myöhemmin tulee sitten mieleen, että tuohon sopisi paremmin se ja se. Mutta ei niitä tule enää muutettua. Kai se on kiire kohti seuraavaa.”
Ketunhäntä kainalossa
Kouluaikana ainekirjoitus oli Ari Saukolle mieluista. Sittemmin hän on tehnyt paljon myös mielipidetekstejä eri lehtiin, ja niitä on myös julkaistu laajalti.
Saukko myös kokee, että saa helpommin ilmaistua itseään kirjoittamalla kuin puhumalla. Seurassa hän mieluummin kuuntelee muita.
”Kirjoittaminen on harrastus ja on kiva nähdä omia tuotoksia julkaistuna. Faniryhmä on pieni, mutta palautetta tulee. Tekstien saaminen musiikkikappaleiden muotoon on antanut uutta potkua hommalle. Tottahan sitä kirjoittaessa on monesti pieni ketunhäntä kainalossa, ei kannata asioita niin vakavasti ottaa.”
Teksti: Auni Vääräniemi
Jaa sivu eteenpäin