Tietoa Tervolasta

Tervola pähkinänkuoressa

* perustettu vuonna 1867
* asukkaita 2 882 (väkiluku 31.12.2021)
* veroprosentti 20,00

  • Sijainti

    Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi-Tornion talousalueella. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut.

    Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin, idässä Ranuan kuntaan ja luoteessa Ylitornion kuntaan. Kunnan kokonaispinta ala on 1.592 neliökilometriä.

    Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin.

  • Liikenneyhteydet

    Tervolan sijainti Lapin tärkeimpien kaupunkien keskellä on saanut aikaan hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie Kemistä Rovaniemelle, valtatie 4 ja itäpuolella maantie 926 Kemi-Rovaniemi välillä. Kunnasta on myös hyvät maantieyhteydet itä-länsi suunnassa Simoon ja Ranualle sekä länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km.

  • Työpaikat

    Työpaikkojen v. 2019 lopussa oli 959. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on vähentynyt seitsemällä eli 0,7 %:lla. Lapin maakunnassa työpaikat ovat lisääntyneet 540 eli 0,8 % ja koko maassa pysyneet lähes samana.

    Tervolassa eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut, maa-, metsä- ja kalatalous ja teollisuus. Terveys- ja sosiaalipalveluiden osuus on Tervolassa merkittävä, sillä niiden osuus työpaikoista vuonna 2019 oli Tervolassa 18,8 %. Teollisuuden osuus työpaikoista vuonna 2019 oli Tervolassa 15,1 %.

    Maa- ja metsätalous on merkittävä elinkeino Tervolassa. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, greencare hoivapalveluita, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja, joista esimerkkinä ovat kuntaan syntyneet ja muuttamassa olevat yrtti- ja luonnontuotteita jalostavat yritykset. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa.

    Louella toimiva Ammattiopisto Lappian maaseutuosaamiskeskus toimii biotalouden sen liitännäisistä hyödyntävien yritysten yrityshautomona. Alueelle on tämän vuoksi syntynyt elintarvikkeita jalostavia ja luonnontuotteita hyödyntäviä yrityksiä sekä tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa uusien yritysten syntymistä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen sekä alueelle suunniteltujen suurhankkeiden toivotaan vaikuttavan myönteisesti työllistymismahdollisuuksiin. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta.

    Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille.

    Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla. Lähikuntiin suunnitteilla olevat mittavat biotuotteita valmistavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja.

    Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa infrastruktuuria. Lisäksi Tervolan kunnalla on myös investointien rahoitusta tukevia toimintamenetelmiä ja malleja.

    Tervolan maaperä on rikas ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin.

  • Työllisyys

    Syyskuussa 2021 Tervolan työttömyysprosentti oli  9,9 %.  Lapin työttömyysaste samaan aikaan oli 10,9 %.

    Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella. Kunnan työllisyydenhoidossa painopiste on ollut pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisessä.

    Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on vähentynyt. Vuonna 2019 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 382 henkilöä, (vuonna 2018 394, vuonna 2017 367). Tervolaan pendelöinti on myös vähentynyt. Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna 2019 241 henkilöä (vuonna 2018 272, vuonna 2017 269).

  • Tunnukset

    Tervolan kunnan tunnuksena on silmää iskevä t-kirjain, joka otettiin käyttöön brändiuudistuksessa 2021. Tunnusta käytetään kunnan viestinnässä ja markkinoinnissa. Sitä käytetään kaikissa viidessä brändivärissä.

    Tervolan kunnan vaakunan on vuodelta 1957 ja sen on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar. Vaakunassa on punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli. Vaakunan ilmettä parannettiin brändiuudistuksen yhteydessä. Sitä käytetään osana kunnan viranomaisviestintää.

     

    Tervolan pitäjäviiriä on saatavissa Tervolan Nuorisoseura ry:ltä.


Jaa sivu eteenpäin