Kemijoki-muistojen keruu jatkuu vuodenvaihteeseen – koulumuistojen keruu oli menestys
Tervolalaisten tarinoita ja muistoja kerätään nyt Kemijoesta ennen ja jälkeen joen patoamisen. Myös kaikenlaiset kuvat ovat tervetulleita.
Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosten (Ossaus 1965, Taivalkoski 1976) rakentaminen vaikutti suuresti Kemijokivarren ympäristöön, monien tervolalaisten elinkeinoihin ja joen vapaa-ajan käyttöön.
Siksi meneillään on nyt Kemijokeen liittyvä muistitiedon kerääminen. Tässä kirjoituskeruussa tervolalaisia pyydetään kertomaan muistoja, joita Kemijoki herättää. Muistoja toivotaan sekä ennen Kemijoen patoamisen ajalta että sen jälkeiseltä ajalta.
Tänä vuonna tuli täyteen 50 vuotta Tervolan sillan rakentamisesta, joten myös muistoja ajasta ennen siltaa ja sen vaikutuksista tervolalaisten elämään toivotaan kovasti. Kirjoittaa voi omalla tavallaan ja murteellakin.
Kouluperinteiden keräys oli menestys
Viime vuonna Tervolassa järjestettiin samanlainen muistitiedon kerääminen kouluperinteiden kokoamiseksi. Aihe innosti kirjoittajia ja aineistoa tuli paljon.
”Kouluperinteen keräys osoittautui menestyksekkääksi, joten ihmiset kannustivat, että muistitiedon keräämistä kannattaa tänä vuonna jatkaa”, kertoo kouluperinnetietoa kerännyt ja nyt myös Kemijoki-muistoja keräävä Eemeli Hakoköngäs.
Koska Kemijokeen liittyvät asiat kohdistuvat oleellisesti tervolalaisiin, valikoitui tämän muistitietokeräyksen kohteeksi Kemijoki. Tämä siksikin, että joki on niin arkinen osa Tervolan maisemaa, että muutoin tulee harvoin mietittyä joen roolia ja käyttötapoja.
Nyt toiveena on siis saada eri ikäisten ihmisten Kemijoki-muistoja talteen. Hakoköngäs mainitsee, että vanhemmalla väellä on vielä muistoja vuosikymmenten takaa ennen Ossauskosken ja Taivalkosken voimalaitosten rakentamista. Pian alkaa olla kiire saada nämä muistot ylös.
”Vanhempi väki voi muistaa, miltä maisema näytti ja millainen virtaus oli ennen voimalaitoksia. Lisäksi toiveena on, että saisimme muistoja kalastuksesta ja uittoperinteestä ja kaikenlaisesta jokeen liittyvästä työstä ja harrastamisesta.”
Monipuolisia tarinoita
Kemijoki-kirjoituksista on tavoitteena tehdä julkaisu, kuten tehtiin kouluperinnekirjoituksistakin. Eemeli Hakoköngäs täydentää ja syventää kirjoituksia haastatteluilla ja historiallisilla lähteillä. Kirjoituksista on tavoitteena saada materiaalia myös Tervolan kotiseutumuseon 50-vuotisjuhlanäyttelyyn, joka koittaa vuonna 2028.
Myös kotiseutumuseon syntyminen liittyy Kemijokeen. Tervolan museoalue sai alkunsa vuonna 1975, kun Taivalkosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, kun patoaltaan alle jääviä rakennuksia ja niistä pelastettua esineistöä alettiin siirtää talteen.
Eemeli Hakoköngäs on jo saanut Kemijoki-kirjoituksia haltuunsa. Kirjoituksissa on muisteltu esimerkiksi Tervolan sillan rakennusurakkaa ja sitä, kuinka joen ylittäminen on ollut eri vuodenaikoina jännittävää ja vaarallistakin.
Koulunkäyntiin liittyvissä muistossa on muun muassa kuvailtu bussikuljetuksia Ossauksen yli, kun lossi ei ole päässyt kulkemaan. Uiminen kylmässä Kemijoessa on myös ollut muisteluiden aiheena, kuten myös joen patoamisesta koituvat muutokset.
Altaiden alle jäi satakunta talouskeskusta, jotka tosin purettiin pois ennen vedennousua. Talvalkosken altaan ympärillä olleiden talouskeskusten tiedot ovat Timo Heikkilä ja Aatto Ylimartimo jo keränneet, mutta nyt tarvittaisiin Hakokönkään mukaan tietoja myös Tervolan pohjoispäässä Koivun ja Peuran alueilla veden alle jääneistä talouskeskuksista.
Kirjoituksia ja Kemijokeen liittyviä valokuvia (esim. maisema, kalastus, uitto) voi toimittaa Tervolan kirjastoon tai sähköpostitse: eemeli.hakokongas@helsinki.fi
Vastaajien kesken arvotaan 4 kpl 50 € lahjakorttia vapaavalintaisiin paikallisiin yrityksiin!
Teksti: Auni Vääräniemi
Jaa sivu eteenpäin