Laphan hallitus käsittelee vuodeosastoverkkoa maanantaina – Tervola yhä lakkautuslistalla

Laphan aluehallitus sekä viranhaltijajohto ovat tehneet poliittisia linjauksia palvelujen leikkaussuunnitelmille. Lapin hyvinvointialue suunnittelee sulkevansa Tervolan vuodeosaston. Jatkossa Lapissa olisi vuodeosasto vain yhdeksällä paikkakunnalla. Ivalossa jatkuisi ympärivuorokautinen lääkärivalmius.

Vuoden 2028 lopussa vuodeosastoja olisi Lapissa yhdeksällä paikkakunnalla: Ivalossa, Kittilässä, Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Pellossa ja Ranualla. Aiemmin Lapha suunnitteli sulkevansa myös Ranuan ja Pellon vuodeosastot, mutta nykyisen suunnitelman mukaan ne jatkaisivat toimintaansa.

Sairaansijat vähenisivät nykyisestä 14 vuodeosaston 345 paikasta 287 paikkaan. Vuodeosastojen käyttöaste olisi noin 90 prosenttia.

Säästöä vuodeosastoverkoston uudistamisella syntyisi noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialue etsii säästöjä sekä vähentämällä hoitopäiviä että kirimällä yksittäisen hoitovuorokauden hintaa pienemmäksi. Säästötavoitteessa on huomioitu lisäpanostukset kotisairaalatoimintaan ja ikääntyneiden hoivaan sekä ensihoitopalvelun kustannuspaine.

Nykyään Lapissa on vuodeosastohoitoa muuta maata reilusti enemmän. Tarve on kuitenkin vähenemässä, kun vuodeosastoja ei enää tarvita hoivapaikan jonottamiseen ja kotiin vietävää hoitoa vahvistetaan. Lisäksi hoitojaksoja pyritään lyhentämään keskimäärin alle kahdeksaan vuorokauteen esimerkiksi kotiutumisprosesseja tehostamalla.

Vuodeosastoverkon ylläpitäminen nykyisellään ei ole mahdollista, sillä henkilöstön saatavuus on jo nyt osalla osastoista haasteellista. Lisäksi pienissä yksiköissä hoidon vuorokausihinta nousee korkeaksi.

Vuodeosastoja korvaisivat monet palvelut

Muoniossa, Ylitorniolla, Posiolla, Keminmaassa ja Tervolassa vuodeosastot suljettaisiin asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä.

Korvaavia palveluja olisivat muun muassa kotihoito, ensihoito, päivystysapunumero 116117 sekä erilaiset digipalvelut. Lisäksi jokaisessa kunnassa tai peruspalveluiden asiointialueella olisi ikääntyneiden ympärivuorokautinen yksikkö. Kotisairaalatoiminta hoitaisi potilaita heidän tarpeidensa mukaan joko kotona, asumisyksikössä tai palvelukodin niin sanotulla lupapaikalla. Kotisairaala tekisi myös hoidon tarpeen arviointia omalla paikkakunnalla aukioloaikoinaan. Kaikilla paikkakunnilla olisi myös nimettynä se lähin vuodeosasto, jota ensisijaisesti käytettäisiin, kun olisi tarve nimenomaan vuodeosastolla tapahtuvalle hoidolle.
Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto

Aluehallitukselle esitetään, että ympärivuorokautinen lääkärivalmius jatkuisi Ivalossa. Sen toteuttamiseen haetaan kuitenkin tähänastista kustannustehokkaampia toimintamalleja. Ilta- ja yöaikaisen toiminnan seurantaa ja raportointia kehitetään tukemaan ratkaisuvaihtoehtojen arviointia.

Kiireellistä hoidon tarpeen arviointia virka-ajan ulkopuolella vahvistetaan koko Lapissa muun muassa päivystysapu 116 117-palvelun, kotisairaalan, kotihoidon ja ammattilaisten konsultaatiokäytänteiden parantamisen avulla. Lääkärien kasvokkaista paikallista kiirevastaanottoa korvattaisiin osittain etälääkärillä, joka palvelisi koko aluetta.

Pienet palvelupisteet

Karesuvannon terveysaseman terveydenhoitajan säännöllinen vastaanotto, laboratorionäytteenotto ja lääkärin käynnit esitetään lakkautettavaksi. Terveysaseman toiminta korvattaisiin palveluilla Hetan terveysasemalla, etä- ja digipalveluilla sekä kouluterveydenhuollon ja kotihoidon yhteydessä tarjottavilla palveluilla kaikille asukkaille. Kouluterveydenhuolto ja kotihoito säilyisivät Karesuvannossa.
Pelkosenniemen ja Savukosken perustason avopalvelujen aukioloaikoja esitetään lyhennettäväksi osaviikkoiseksi niin, että avopalvelut olisivat vain toisella paikkakunnalla avoinna kerrallaan.

Muurolan ja Sinetän hammashoitolat esitetään suljettavaksi. Korvaavat palvelut järjestetään Rovaniemen keskustan hammashoitoloissa ja koululaisten suun tarkastukset tehtäisiin kouluilla liikkuvana palveluna.

Taustalla arviointiryhmän vaatimukset

Valtion asettama arviointiryhmä vaatii, että aluevaltuusto tekee palveluverkkopäätökset helmikuussa ja hyväksyy vuoteen 2030 ulottuvan taloussuunnitelman säästöohjelmineen viimeistään toukokuussa. Arviointiryhmä kritisoi Lappia, että palveluverkko pohjautuu edelleen vanhaan kuntamalliin, vaikka välimatkat eivät kaikkialla sitä edellytä.

Mielipiteiden kuuleminen

Hyvinvointialue julkaisi lokakuussa ensimmäisen luonnoksen palveluverkosta palautteen keräämistä varten. Nyt esitettävissä muutoksissa on huomioitu työntekijöiden, asukkaiden, kuntien, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden antamia mielipiteitä.

Palveluverkkopäätösten aikataulu

Perustason sote-palvelujen palveluverkkoa aluehallitus käsittelee seuraavan kerran maanantaina 9. helmikuuta.

Koko palveluverkkoesitys, eli sekä perustason palveluverkko että Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon palvelutaso, on aluehallituksen käsittelyssä maanantaina 16. helmikuuta.

Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkokokonaisuutta maanantaina 23. helmikuuta.

Uhkat, jos säästöt eivät ole riittäviä

Aluevaltuuston palveluverkko- ja taloussuunnitelmapäätösten jälkeen arviointiryhmä arvioi, ovatko säästötoimet riittäviä, vai esittääkö ryhmä aluejakoselvittäjän asettamista Lapin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia vain, jos se esittää valtiolle riittävän kattavan ja realistisen säästöohjelman. Ilman lainanottovaltuuksia hyvinvointialue ei voi hankkia pelastustoimen tarvitsemaa kalustoa eikä toteuttaa rakennus- ja tietojärjestelmäinvestointeja.

Tarvittavat säästöt

Tiukimmat säästöt pitäisi toteuttaa vuoteen 2028 mennessä. Vuosien 2027–2028 säästötavoitteet tarkoittaisivat laskennallisesti yhteensä yli 800 henkilötyövuotta. Luku on kuitenkin vain laskennallinen, sillä säästöjä etsitään laajasti kaikista hyvinvointialueen kustannuksista kuten tiloista, ostopalveluista, järjestelmistä jne.

Alijäämien kattamistavoite

Hyvinvointialueelle on kertynyt tähän mennessä lähes 200 miljoonan euron alijäämät. Asukaskohtaista alijäämää on Lappia enemmän vain Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa jo tänä vuonna, mutta hyvinvointialueen tavoite on, että alijäämät olisivat katettuina vuoteen 2031 mennessä.