Miltä näyttää Tervolan vuosi 2026? – Nuoriin satsataan, mutta haasteitakin on

Tervolan kunnassa uusi vuosi otetaan vastaan suurin odotuksin ja haastein. Vuoden 2026 aikana kunnassa kehitetään asioita ja investoidaan paljon. Investoinneista mainittakoon, että niihin on varattu 4,5 miljoonaa euroa. Vuoden aikana niillä on tarkoitus muun muassa saattaa meneillään oleva vuokrarivitalohanke loppuun ja tehdä Lapinniemen koulun muutostöitä.

Pienempinä investointeina kunta panostaa esimerkiksi uusimalla leikkipuistojen ja lähiliikunta-alueiden välineistöä ja urheilukentän välineistöä ja laitteistoa.

Kunta satsaa tänä vuonna myös energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Tätä tehdään muun muassa korvaamalla Louen koulun öljylämmitys maalämmöllä.

Panostukset hyvinvointiin

Tänä vuonna Tervolassa aiotaan panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin monin eri tavoin. Nuorisotila Nuorkan kalusteiden uusimiseen on varattu euroja ja uusimisessa on tarkoitus myös osallistuttaa ja kuunnella nuoria hyvin toimivan nuorisovaltuuston kautta.

”Nuoriin panostetaan myös lisäämällä henkilöstöresurssia nuorisopalveluihin. Uusi nuoriso-ohjaaja vahvistaa joukkoamme toivottavasti jo alkuvuoden aikana”, kertoo kunnan kirjasto- ja vapaa-aikajohtaja Kati Pyhtilä.

”Lisäksi kulttuurikasvatussuunnitelmamme varmistaa, että kaikilla tervolalaisilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin, historiaan ja murteeseen. Se tuo suunnitelmallisesti ja tasapuolisesti lisää kulttuuria ja taidetta tervolalaisten lasten arkeen.”

Pyhtilä näkee, että kunnan hyvinvointityö nytkähti merkittävästi eteenpäin, kun laaja hyvinvointikertomus ja kaikkia väestöryhmiä koskeva hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin päättyneen vuoden aikana.

”Hyvinvointisuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä lähdetään nyt suunnittelemaan tarkemmin ja myös toteuttamaan. Sitä kautta edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja kuntastrategian tavoitteita.”

Kirjastossa tapahtumatuotanto on ollut viime vuosina vilkasta. Kirjastoon on saatu vieraaksi nimekkäitä kirjailijavieraita yhteistyökuvioiden kautta Simon kirjaston kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu myös vuonna 2026. Vierailujen ja tapahtumien lisäksi kirjastossa tehdään tänäkin vuonna perustoimintaa, kuten lukutaitotyötä ja lukuhetkiä vanhusten asumisyksiköissä.

Huolta eriarvoistumisesta

Koulumaailmassa vuodenvaihde ei ole oppilaille ja opettajille niin merkittävä asia kuin on lukuvuoden aloitus elokuussa. Kaisajoen koulun johtaja Katri Pietilä kertoo vuoden 2026 toiveena alakoulujen osalta olevan, että myös Mattisen kylälle saataisiin lisää oppilaita ja että se pelastuisi Louen koulun tavoin lakkautusuhan alta.

”Sivukouluilla on merkittävä rooli niin koko kunnan asuttuna pitämisen kannalta kuin myös lasten näkökulmasta katsottuna.”

Pietilä mainitsee, että viime aikoina on valtion taholta tehty paljon heikennyksiä erilaisiin tukiin ja niiden myötä voi perheiden ja lasten eriarvoistuminen kasvaa. Se huolettaa opettajia.

”Me kun toivoisimme ja teemme omalta osaltamme kaikkemme, ettei kukaan syrjäytyisi ja että kaikki lapset ja nuoret saisivat parhaat mahdolliset eväät luoda itselleen onnellinen ja omien vahvuuksiensa mukainen tulevaisuus. Ja vaikka me teemme tulevaisuutta, tärkeintä ja arvokkainta on aina se hetki, mitä elämme ja miten me siinä kohtaamme toisemme.”

Kehitystyö jatkuu

Tervolan kunnan elinkeinoelämässä vuoden 2026 tavoitteena on luoda yrityksille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja kasvaa.

Tervolan Elinkeinoyhtiön elinkeinokoordinaattori Henri Mattinen sanoo, että käytännössä tämä tarkoittaa entistä parempien yrityspalveluiden kehittämistä Tervolan kunnan päivittyvän strategian ja Lapin uuden yrittäjästrategian ohjaamana.

Myös aktiivisen hanketoiminnan ja tiiviin yhteistyön tekeminen yritysten ja sidosryhmien kanssa paikallisesti ja maakunnallisesti on Mattisen mielestä tärkeää.

”Itse odotan eniten sitä, että voin auttaa uusia yrityksiä syntymään ja nykyisiä kehittymään. On hienoa nähdä, kun yrittäjät löytävät uusia mahdollisuuksia ja uskaltavat tarttua niihin. Haasteitakin täällä toki on. Asuntotilanteeseen ja toimitilojen ja teollisuusalueiden riittävyyteen tulisi pystyä vaikuttamaan, jotta yritysten toiminta- ja kasvuedellytykset paranisivat.”

Teksti ja kuva: Auni Vääräniemi