Minkälainen olisi Tervola nyt, jos historia olisi mennyt toisin? – Kaisajoki ja Loue olisivat osa Ruotsia
Moni historian tärkeä tapahtuma on vaikuttanut myös siihen, millaiseksi kunnaksi Tervola on muotoutunut. Tervolalaiset ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa asioihin.
Jos Ruotsin kuninkaan tahto olisi toteutunut, olisi Suomen sodan päättänyt Haminan rauha vuonna 1809 piirtänyt Venäjän ja Ruotsin väliseksi rajaksi Kemijoen. Sen sijaan Venäjän tsaarin Aleksanteri I:n vaatimuksesta raja laitettiin kulkemaan Tornionjoessa.
Ajatus Kemijoesta valtakunnan rajana tuntuu utopistiselta, mutta harvoin sitä tuleekaan ajateltua, että rajat ovat meistä riippumattomasti päätetyt. Suomen sodan jälkeisen valtakunnanrajan piirtämisellä voidaan katsoa olleen kauaskantoisia vaikutuksia Lapissa ja siten myös Tervolassa.
”Kemijoen länsipuolella asuvat olisivat virallisesti ruotsalaisia, joten Tervola olisi rajakunta. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Tervolassa Kaisajoella ja Louella puhuttaisiin eri kieltä kuin Kemijoen itäpuolella”, pohtii Tervolan historiaan perehtynyt Eemeli Hakoköngäs.
Hakoköngäs on tässä jutussa haastettu pohtimaan, mitä merkittäviä historiallisia tapahtumia on, jotka ovat vaikuttaneet myös tervolalaisten historiaan.
Rautatie mullisti arjen
Suomen sodan vaikutusten jälkeen Eemeli Hakoköngäs ottaa esille vuonna 1909 Oulu-Rovaniemi -välisen rautatien valmistumisen. Tervolan osalta rautatien tuleminen oli iso käänne. Väkiluku sai myönteisen potkun. Tervolaan saatiin töitä ja uusia ihmisiä.
”Kirjaimellisesti Tervolaan saatiin uutta verta, kun kuntaan jäi paljon rautatieläisiä, jotka liittyivät tervolalaisiin sukuihin.”
Rautatiellä oli Tervolaan myös poliittisia, uskonnollisia ja muita vaikutuksia. Poliittiset vaikutukset näkyivät esimerkiksi Suomen sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918, kun Tervolassa käytiin taistelu, jossa valkoiset pysäyttivät Rovaniemelle matkalla olleen punaisten junan.
Rautatie myös vilkastutti elinkeinoja. Junalla Tervolaan saatiin tuotua uudenaikaisia koneita, sillä raskaat maantiekuljetukset tulivat vasta toisen maailmansodan jälkeen. Rautatien ansiosta Kemijoen länsipuoli alkoi kehittyä, jolloin Tervolassa pohdittiin, pitäisikö kuntakeskus siirtää joen länsipuolelle.
”Sitäkin mietittiin melko pitkään 1960-luvulla, pitäisi kansalaiskoulu eli Lapinniemen koulu rakentaa länsipuolelle. Rautatie synnytti ylipäätään paljon ajatuksia sekä puolesta että vastaan. Vaikka tervolalaiset olivat mukana, kun valtiopäiville tehtiin aloitetta Kemi-Rovaniemi-rautatiestä, niin kyllä sitä myös vastustettiin. Katsottiin, että rautatie lakkautti osin hevosilla tehdyn rahdin kuljetuksen. Junaa myös hieman pelättiin”.
Maaseudun murros
Kolmas tervolalaisten elämää ja koko Suomea koskenut muutos on Eemeli Hakokönkään pohdintojen mukaan ollut 1960-luvun lopun yhteiskunnan muutos ja maaseudun murros.
Pienviljelyyn perustuva elinkeino tuli loppuunsa. Tervola kuului tuolloin Lapissa suurimpiin raivausalueisiin ja kunnassa oli paljon asutusalueilla eläviä pientilallisia. Muutos tarkoitti sitä, että monet pientilat ajettiin alas kannattamattomina, ja ihmiset lähtivät kaupunkeihin ja Ruotsiin.
”Tulevaisuuteen katsottuna vastaava muutos, johon tervolalaiset eivät voi itse vaikuttaa, on esimerkiksi ilmastonmuutos. Se on iso asia ja väistämätöntä. Vaikutuksia nähdään täällä jo siinä, että ihmisiä Keski-Euroopasta on ostanut taloja Tervolasta, kun kesäisin Keski-Euroopassa alkaa olla kesäisin elinkelvottoman kuuma.”
Innostavat historianopettajat
Historiasta kiinnostunut ja Tervolan historiaa tutkinut Eemeli Hakoköngäs ei ole ammatiltaan historioitsija, vaikka näin helposti ajatellaan. Hän työskentelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lehtorina sosiaalipsykologian parissa.
Hakoköngäs kehuu Tervolan koululaitosta, jossa hänellä oli innostavia historianopettajia kaikilla luokka-asteilla. Sieltä hänelle heräsi kiinnostus myös kotiseudun historiaan.
”Vanhemmilta sukulaisilta myös kuulin kiinnostavia tarinoita, joihin etsin laajemmin tietoa eli mihin isompiin kehityskulkuihin ne liittyvät.”
Kotiseutuhistorian kerääminen on ollut Hakokönkäälle myös hyvä syy tulla lomalle Tervolaan ja tavata ihmisiä. Hän on saanut hyvää palautetta kirjoista, joita hän on tervolaisesta historiasta laatinut. Esimerkiksi Amerikan-tervolalaiset, jotka ovat tehneet sukututkimusta, ovat saaneet tärkeää tietoa Tervolan historiasta.
”Tervolalaiset osallistuvat todella hienosti näihin keruuprojekteihin ja pääsevät itsekin ääneen. Toivon, että koulujen historiaopetuksessa käsitellään paikallista historiaa ja laitettaisiin koululaiset haastattelemaan isovanhempiaan ja vanhempiaan.”
Teksti: Auni Vääräniemi
Jaa sivu eteenpäin