Tervolassa investoidaan vahvasti tulevaisuuteen – kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion

Tervolan kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion kokouksessaan 11. joulukuuta. Tervolan kunnan taloudellinen perusta on edelleen vahva, mutta talous tiukkenee. 

Valtakunnalliset uudistukset, kuten sote-uudistus, työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen kunnille vuoden 2025 alussa sekä mahdollinen hankintalain uudistus, vaikuttavat merkittävästi kuntien talouteen tulevina vuosina. Lisäksi hyvinvointialueiden supistaessa palveluverkkoaan vapautuvien sote-kiinteistöjen tulevaisuus lisää epävarmuutta. 

Tervolan vuoden 2026 tilikauden tulos on noin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2026 talousarvion kokonaistulot ovat noin 16,2 miljoonaa euroa ja kokonaismenot noin 21,86 miljoonaa euroa. 

Sote-kiinteistöjen vuokraus ja julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet aiheuttavat suurta epävarmuutta sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosiin. 

Talousarvion mukainen toimintakate eli käyttötalouden nettomenot ovat -12 179 400 euroa. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. 

Veroprosentit pysyvät ennallaan. Tervolan tuloveroprosentti on 6,9, joka on Lapin alhaisimpia. Verotuloja arvioidaan kertyvän noin 7,5 miljoonaa euroa. 

Lainojen lyhennyksiin on varattu ensi vuodelle 21 300 euroa. Kuluvan vuoden lopussa lainoja olisi talousarvion mukaisesti noin 1,39 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaisesti velan määrä laskee ensi vuonna 1,37 miljoonaan euroon. 

Käyttötalouden valtionosuuksien on arvioitu nousevan maltillisesti taloussuunnitelmavuosina. Käyttötalouden valtionosuuksia on vuodelle 2026 budjetoitu reilut neljä miljoonaa euroa. 

Investointeja kouluihin, tieverkkoon sekä keskusvaraston rakentamiseen

Tervolan investointeihin on varattu ensi vuodelle noin 4,5 miljoonaa euroa. Suurimpina investointeina ensi vuoden rakentamisohjelmassa ovat muun muassa kuntakeskuksessa meneillään olevan vuokrarivitalon loppuun rakentaminen (950 000 euroa), Lapinnimen koulukeskuksen muutostyöt (100 000 euroa) sekä keskusvaraston rakentaminen (860 000 euroa). Kaisajoen koulua puolestaan on suunniteltu korjattavan 80 000 euron edestä. 

Viihtyisyyttä lisääviin investointeihin sisältyy muun muassa leikkipuistojen ja lähiliikunta-alueiden välineistön uusimisia (25 000 euroa), urheilukenttien välineiden ja laitteiden uusimisia 35 000 eurolla, lisäksi nuorisotilan kalusteisiin on budjetoitu 12 000 euroa. Energiatehokkuutta parannetaan ja ilmastopäästöjä vähennetään muun muassa korvaamalla Louen koulun öljylämmitys maalämmöllä (285 000 euroa), parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta (120 000 euroa), peruskorjaamalla kaukolämpöverkkoa (100 000 euroa) sekä uudistamalla kaukolämpölaitosta (30 000 euroa). 

Mattisen kevyen liikenteen väylään on varattu 150 000 euroa, Konepajantien ja Verstastien peruskorjaukseen 590 000 euroa ja muihin tie- ja katuinvestointeihin 100 000 euroa. 

Nuoriin panostetaan 

Tervolan kunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin sekä lapsiperheisiin. Vauvarahan, kotihoidon kuntalisän ja monien muiden toimenpiteiden lisäksi valtuusto päätti perustaa uuden nuoriso-ohjaajan toimen.