Maaseutuhallinto
Tervola vastaa kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kuntien sekä Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien maaseutuhallintopalveluista. Yhteistoiminta-alueella on toimistot/toimistopäivät Tervolassa, Torniossa, Ranualla, Simossa ja Rovaniemellä.
Maaseutuhallinnon asioista päättää Tervolan kunnan maaseutulautakunta ja maaseutujaosto (pdf). Lisäksi Tervolassa toimii maaseutuhallinnon neuvottelukunta. Tutustu maaseutuhallinnon neuvottelukunnan jäseniin (pdf). Neuvottelukunnassa on jokaisesta sopijakunnasta viljelijä- ja virkamiesjäsen. Neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä on toimia linkkinä koko alueen maaseutuyrittäjien ja Tervolan kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen välillä.
Maaseutuhallinnon tehtävät
Yhteistoiminta-alueen tehtävänä on kehittää ja edesauttaa maaseutuyrittäjien toimintaedellytyksiä kaikkien seitsemän kunnan/kaupungin alueella.
Maaseututoimen merkittävin tehtävä on toimia alueen maaseutuelinkeinoviranomaisena ja hallinnoida sekä vastata kansallisten ja eu-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtävistä. Lisäksi maaseututoimi hoitaa peto- ja hirvivahinkoasiat. Maaseutuhallinto toimii kiinteässä yhteistyössä Ruokaviraston kanssa.
Yhteistoiminta-alueen maaseututoimen henkilöstö toimii myös aktiivisesti maaseudun kehittämistyössä, osallistuen erilaisten hankkeiden alullepanoon, suunnitteluun ja ohjaustyöryhmätoimintaan. Maaseututoimi auttaa maatilojen sukupolvenvaihdosten suunnittelussa sekä rakennus- yms. investointien teossa. Maaseututoimen yhtenä tavoitteena on edesauttaa erimuotoisen maatalous- ja muun maaseutuyrittämisen edellytysten parantamista haja-asutusalueilla.
Lomituspalvelu
Maatalouslomitus on palvelu, joka ei kuulu kunnan peruspalveluihin vaan se on annettu Ylitornion kunnalle toimeksi. Lomituspalvelulain mukaan palveluyksikön vastuuhenkilö päättää lomituspalvelujen antamisesta sekä palvelun saajalta lain nojalla perittävistä maksuista. Päätöksistä muutosvaatimus esitetään MELA:lle ja MELA:n päätöksestä edelleen hallinto-oikeuteen.
Maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut mahdollistavat yrittäjien vuosilomat, perhevapaat, koulutuksen sekä tapaturmista ja sairauksista toipumisen. Lomituspalvelut edistävät maatalousyrittäjien työkykyä ja terveyttä sekä luovat edellytyksiä työssä menestymiselle ja viihtymiselle.
Maatalousyrittäjälle on tärkeää, että hän voi lomituksen myötä irrottautua päivittäisistä työtehtävistään. Tämän toteutuminen edellyttää ammattitaitoista ja riittävää lomitushenkilöstöä. Toiminnan luotettavuuteen kuuluvat palvelun saannin varmuus, oikea-aikaisuus sekä lomitushenkilöstön vastuuntuntoisuus.
Lomituksen yhteistoimintaryhmän tarkoitus on toimia hallinnon tukena lomituspalveluiden käytännön kysymyksissä, seurata lomituspalvelusäännösten tarkoituksien ja tavoitteiden toteutumista sekä toimia tiedonvälittäjänä eri sidosryhmien välillä. Yhteistoimintaryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Tuottajayhdistykset ovat valinneet tuottajaedustajat ja lomittajat työkokouksissaan lomittajien edustajat ja varaedustajat. Halutessaan nostaa jonkin lomitukseen liittyvän asian laajempaan tarkasteluun voi ottaa yhteyttä yhteistoimintaryhmän jäseniin.