13. isäntä vei maaseutuyrittäjäpalkinnon omalla uutteruudellaan Tervolassa – Jorma ja Hanna-Leena Kaasila

Historiasta tähän päivään

Jorma ja Hanna-Leena ovat tilalla aloittaneet vuonna 2009 sukupolvenvaihdoksen kautta. Jorma on 13. isäntä tällä tilalla omasta suvustaan. Ensimmäinen isäntä tilalla on aloittanut vuonna 1636. Jorma on käynyt maatalousalan perustutkinnon yläasteen jälkeen, mutta heti tilalle Jorma ei jäänyt toihin. Jorma toimi ennen tilalle siirtymistä LVI-asentajana, mutta vanhempien siirtyessä luopumiseläkkeelle ei ollut haaste jättää aiempia työtehtäviä. ”On ollut hyötyä LVI-asentajan työstä sillä putkihommia on tilallakin toimiessa,” Jorma kertoo. Hanna-Leenalla ei maatalousalan koulutustaustaa ole, mutta kesällä hän on valmistunut yrittäjyyden ammattitutkinnosta. Hanna-Leena on toiminut ravintolakokkina, mutta tilalle siirtymisen jälkeen on käynyt tilasiemennyskoulutuksen, sorkanhoitoon ja muuhun erilaista kurssitusta.

”Käytiin katsomassa muiden navetoita kun lähdettiin uutta investoimaan,” Hanna-Leena kertoo. Uusi navetta rakennettiin vuonna 2014. Vanhassa navetassa oli 25 parsipaikkaa ja 20 sonnipaikkaa, yhteensä eläimiä oli 60. Uuden navetan investoinnin jälkeen eläimiä on reilu 200. ”Alusta alkaen oli selvää, että rakennetaan uusi navetta,” yrittäjä kertoo. Yrittäjä haki jo 2011 ympäristölupaa, mutta lokakuuhun 2014 asti meni, että uusi navetta otettiin käyttöön. ”Ollaan täytetty uutta navettaa asteittain. Ensin pari vuotta oli yksi robotti ja 2016 tuli toinen lypsyrobotti.,” yrittäjä kertoo. Vuonna 2025 valmistui lopulta laajennus uuteen navettaan ja tilan robotit ovat täydellä teholla. Tilalta löytyy myös muuta karjaa 60 kappaletta.

Yrittäjäpariskunnalta löytyy kolme lasta, joista vanhin on 16-vuotias, keskimmäinen 14-vuotias ja nuorin 4-vuotias. ”Vanhin lapsista on metsäalalla koulussa ja on kiinnostunut konehommista, ja tekee töitä aina kun voi,” Jorma kertoo. Keskimmäisellä lapsella kiinnostaa navettatyöt ja hän on ollut kesällä myös peltotöissä mukana. ”Pienin haluaisi olla enemmänkin mukana navetassa, mutta saa hetken vielä kasvaa töihin,” Hanna-Leena toteaa.

Maatilan osakeyhtiöittämistä on mietitty, mutta paperitöitä ei ole vielä käynnistetty. Tilaa on laajennettu koko yrittäjäparin oman historian ajan. Tilalta löytyy konehalli, korjaamo, viljavarastoa, laakasiiloja, lietesäiliöitä ja paljon muuta.

Viljelyssä tilalla on noin 300 hehtaaria peltoa. Rehunurmen lisäksi tilalla viljellään pääasiassa ohraa ja kauraa. Tilalla kasvatetaan ohraa ja kauraa eläinten ruokintaan, että ei tarvita ostorehuja muuten kuin valkuaisrehujen muodossa. Kuivikkeet tilalla tehdään myös itse siten, että apevaunulla sekoitetaan kutteria ja olkea käytettäväksi silppuna parsissa ja muualla missä kuivikkeita käytetään. ”Kutterin hinnan noustessa alettiin miettimään, että miten saataisiin kustannuksia pienennettyä,” yrittäjä kertoo. Yrittäjän mielestä oma tekemä kuivike on ollut parempaa lietekuilujen kanssa ja kokeillessa ensin pienemmälle alueelle saatiin niin hyviä tuloksia, että tilalla alettiin käyttää sitä joka puolella missä tarvetta. ”Olki oli selkeästi myös kutsuvampi eläimille ja kintereistä näki että on ollut hyväksi eikä karvattomia kintereitä ollut mitä kutterin aikana näki,” Hanna-Leena summaa. Tilalla kuivikkeet levitetään kottikärryn avulla, joka on paljon kevyempää mitä aiemmin tilalla käytettiin.

Koneurakointia maatilan rinnalla

Koneurakointia on tilalla ollut vuodesta 2009 asti. Koneurakoinnin muoto on vaihtunut turveurakoinnista metsäteiden kunnostukseen ja auraukseen. Koneurakointia tehdään tälläkin hetkellä laajasti myös peltotöihin raivauksesta sadon keräykseen asti. Koneurakointia tehdään koko laajennetun Meri-Lapin alueella. Tilalla koneurakointiin on 4 traktoria, 2 kaivinkonetta sekä tiehöylä. Koneurakointia tehdään ympäri vuoden ja vakituisesti tilalla on töissä 4 työntekijää. Tilalla on myös aliurakoitsijoita 1-2 ympäri vuoden töissä.

”Yhtä haettiin ja viisi oli tarjolla,” yrittäjä kertoo kun kysytään onko ollut helppo löytää työvoimaa. ”Vastuuta jaetaan työntekijöille ja asiat yritetään aina tehdä joustavasti ja helposti molemmin puolin,” yrittäjät summaavat. Yrittäjille tärkeää on, että niin työnantajalla kuin työntekijälle on asiat hyvin niin kaikki toimii.

Maatilan elämää

”Holsteinille siirrytään pikkuhiljaa kokonaan, mutta tällä hetkellä useampia rotuja löytyy eläimistä,” Hanna-Leena kertoo. Tilan eläinten rotu määrittyy pääasiassa maidontuotoksen mukaan. ”Ayshire rotuiset lehmät myös lihoaa vähän liikaakin aperuokinnalla ruokittaessa,” Hanna-Leena selittää. Aperuokinta on tilalla ollut yrittäjien näkökulmasta ”melkoista säätämistä” että saa kaiken toimimaan. ”On yritetty pitää aperuokintaseos yksinkertaisena ilman taikapölyä,” yrittäjät kertovat. Tilalla on mattoruokkija ja useampi henkilö tekee apetta, joten täytyy pitää resepti sellaisena, että tulee tasalaatuista ruokaa.

Tilalta löytyy yksi poni ja neljä navettakissaa. Tilan vanhin tyttö harrastaa raviponiurheilua. ”Hyvin löytyy läheltä paikkoja missä harrastaa,” yrittäjä toteaa. Keskusteluissa yrittäjät kertovat kuinka mahtavaa on ollut se, että Mattisen raviradalla on voinut käydä ilmaiseksi treenaamassa aina kun siltä on tuntunut.

Tilan vanha navetta on nuorkarjan ja sonnien käytössä. Työtehtävät vaihtuvat tilalla aina siten, että viikon voi olla yksi työntekijä lehmien parissa ja toinen vanhan navetan puolella. Yleensä tilan työajat menevät siten, että aamulla navettaan mennään klo 8–12 välillä ja illalla 16:30-19:30 välillä. ”Lomittajia on ympäri vuoden käytettävissä tasaisesti ja tuettua maksullista on mahdollista saada myös mukaan,” Hanna-Leena toteaa. Yleensä tilalla on käynyt kaksi samaa lomittajaa ja tähän on oltu todella tyytyväisiä.

Eläinten hyvinvointia turvataan tilalla muun muassa hyvällä kuivituksella, flex-matoilla, viilennyspuhaltimilla ja viilennyssuihkuilla (kuumana aikana). Tilalta maito menee Valiolle ja liha menee välillä Atrialle ja välillä HK:lle. Välitysvasikat tilalta menee pääsääntöisesti Atrialle, jos ei ole suoraan tilalta myyty välitykseen tai lähitiloille loppukasvatukseen.

Tilalla on pohdittu lähiruoan myyntiä omalta tilalta erityisesti lihan suhteen. Kuivaa heinää ja kuivikeolkea on jo tilalta myyty ulkopuolelle Lapin alueella. Tilalla uusiutuvaan energiaan on myös investoitu neljä vuotta sitten 47 kilowatin verran. Aurinkopaneeleita löytyy tilalta hallin ja navetan katolta. ”Lämmitysjärjestelmä lämpiää kesäisin sähköllä, joten auttanut hyvin oma tuotanto,” yrittäjä kertoo. Huhtikuusta syyskuuhun tilalla oli edellisenä vuonna pyörinyt kokonaan tilan energiantuotanto aurinkopaneeleiden kautta.

Parasta maaseutuyrittäjänä toimimisessa

”Ehdottomasti vapaus työnteossa,” Hannaleena toteaa. ”Ei ole kenekään kellokortin alla vaan voi tehdä työtä itselle ja tietää varmasti jos jotain jää tekemättä,” yrittäjä jatkaa. Tilalla työtehtävien vaihtelu tuo mielekkyyttä ettei yrittäjät pääse urautumaan tai turhautumaan. ”Nykyinen navetta mahdollistaa sen, että voi viikonloppuna mennä vaikka 9 jälkeen navettaan halutessaan,” Hanna-Leena kertoo.

”Monipuolisuus, koneiden kanssa työskentely ja eläimet mahdollistaa sen, että yksikään päivä ei ole samanlainen,” Jorma toteaa. ”Vaika työ on raskasta niin siitä saa myös energiaa,” Jorma jatkaa.

Tulevaisuus

”Moni asia on kiristynyt maatalouden suhteen mutta samaan aikaan maidon ja lihan tilanne on hyvällä mallilla ja hinnatkin ovat paremmat,” Jorma kertoo miettiessään maatalouden tulevaisuutta. ”EU:n päästä on paljon kiinni, tukiehdot ja politiikka sanelee paljon,” Hanna-Leena miettii. Tilalla on investoitu peltopuolelle, joten markkinaheilahduksille ei ole niin paljon herkkyyttä. ”Tärkeintä on, että missään vaiheessa kaikki munat ei ole samassa korissa vaan jaettuna kuten meillä koneurakoinnin ja maatilan osalta,” Hanna-Leena avaa.

Vinkkejä uusille yrittäjille

”Ole rohkea! Usko siihen mitä teet.”, Hanna-Leena vinkkaa heti alkuun. ”Kaikki munat ei kannata olla samassa korissa vaan monipuolisuus tulojen suhteen kannattaa mutta liian laajalle ei kannata sitä viedä,” Hanna-Leena jatkaa.

”Tuotantoa kannattaa lisätä aina asteittain, riippumatta siitä onko se eläimiä, peltoja tai muuta toimintaa,” yrittäjä avaa. Yrittäjille on ollut tärkeää tasapainottaa menoja maltillisella kasvulla. ”Omista jälkeläisistä kannattaa eläinmäärää lisätä mahdollisimman paljon, jos hinnat on korkealla. Meilläkin uuden navetan myötä tilalle ostettiin vain 30 hiehoa,” Hanna-Leena toteaa. Yrittäjien mielestä on ollut erittäin kannattavaa käydä tilasiemennyskoulutus vuonna 2014, että voi hoitaa itse siemennykset tilalla.

Mitä ajatuksia maaseutuyrittäjäpalkinnon voitto herätti?

”Ilolla otetaan vastaan palkinto,” Hanna-Leena sanoo. Yrittäjien mielestä on tärkeää, että tiloja huomioidaan koska monet yrittäjät tällä alalla ovat yksinyrittäjiä tai pariskuntia. ”Tilan kehittämiseen on panostettu koko ajan, niin on mahtavaa, että muutkin huomioi yrityksen kehittymistä,” yrittäjät toteavat.