Kultamitalisti, moniosaaja, tulevaisuuteen tähtäävä kalastaja/jalostaja Simojärvellä - Ranuan kalajaloste

Ideasta unelmaksi ja unelmasta toteutukseen

Petri Manninen on toiminut yrittäjänä jo 34 – vuotta. Kala-alalle yrittäjä lähti vuodesta 95 Tampereella, jolloin hän oli töissä 9 metrin mittaisella kalatiskillä. Ennen Simojärvelle muuttoa yrittäjä kiersi eri paikoissa kalastamassa. 2012 yrittäjä voitti huutokaupassa tilan Simojärven rannalta, ja sen jälkeen omasta unelmasta on tullut totta. ”11 – vuotta on nyt kalastettu Ranualla,” yrittäjä laskee. Yrittäjä laittoi tilat kuntoon huutokaupan jälkeen ja lähti kalastamaan. ”Koulutusta ei ollut mutta kova halu oli kalastaa,” yrittäjä kertoo.

”Palkkasin Jouko Lampelan ja Aulis Kiiskisen – parhaimmat nuottauksen ammattilaiset – opettamaan, että miten nuottaaminen toimii,” Petri kertoo. Yrittäjälle se, että maksoi parhaimmistolle siitä, että pääsi tämän kokemaan oli järkevä ja paras sijoitus. ”Reilu vuosi siinä meni, että yksin vedin nuottaa talvella, ja silloin ei voinut sanoa, että Suomessa moni niin olisi tehnyt,” yrittäjä avaa. Yrittäjä saikin yksistään vetämällä noin 500 kg muikkua.

Kalastaja ei ole käynyt kouluja, eikä kalatiskille mennessä osannut edes fileeroida kalaa – mutta hän otti parhaan fileeroijan lähikoulusta oppiin lupauksella, että pääsisi valmistumisen jälkeen kalatiskille töihin. ”Olihan se nuori kaveri innoissaan, kun pääsi opettamaan työnantajaa,” yrittäjä toteaa. ”Sain perustiedon mitä opiskelija oli oppinut kolmessa vuodessa muutamassa kuukaudessa,” yrittäjä summaa.

Simojärvelle kalahalli on rakennettu 93–94 vuosina ja se paloi 2021 heinäkuussa. ”Jouluun mennessä saatiin purettua kaikki pois,” yrittäjä kertoo. ”Olin jo aiemmin haaveillut, että konteista rakentamalla saisi kustannustehokkaammat tilat, joten näin sitten tehtiin,” Petri toteaa. ”Haasteita on riittänyt, koska rakentamisen jälkeen sattui vielä vesivahinko,” yrittäjä summaa. ”Vuoden 21 heinäkuusta vuoden 24 joulukuuhun saakka on haastanut tilat toimintaa, mutta nyt on odotettavissa toivottavasti helpommat ajat tilojen puolesta,” yrittäjä sanoo. ”Yrityksen tiloihin on vielä tulossa muikun perkuukone ja mätihommia on luvassa,” yrittäjä visioi.

”Kalastamisella ei elä, mutta jos jalostat ja myyt itse eteenpäin – saat jo elannon,” yrittäjä kertoo. ”Bulkkituotteilla ei voi kilpailla, mutta uusia tuotteita kehittämällä voit onnistua,” yrittäjä jatkaa. Yrittäjä on itse kehitellyt savustusuuneja hirrestä, joita myös myy muille tarvitseville. Savustusuuneissa ei käytetä sähköä ollenkaan, vaan painovoima toimii sähkön sijaan. ”Lueskelin vanhoja kirjoja ja testailin, mikä mitenkin toimii – tasaisen lämmön löysi kokeilemalla – kauan kesti saada tasapaino – mutta nyt homma onnistuu,” yrittäjä toteaa. Ulkona oleva ilmanpaine vaikuttaa myös savustusaikoihin kalastajalla.

”Näin mainoksen Artesaaniruoan SM-kisoista ja ajattelin, että olisi hienoa saada palkinto – ajattelin että aina joku voittaa, että miksi se en voisi olla minä,” yrittäjä avaa. Samana vuonna yrittäjä voitti ensimmäistä kertaa kultaa. Kultamitaleja myös sen jälkeen näistä kisoista on muiden mitalien lisäksi voitettu upeilla tuotteilla.

”Jos pitäisi valita kalastaako vai jalostaako niin aina kalastaisin – saa olla omien ajatusten kanssa järvellä,” yrittäjä toteaa. Kalastajalle on ehdotettu useampaan kertaan, että voisi ostaa verkonvetokoneita avuksi, mutta hänestä on mukavampaa ottaa se treenin kannalta, ettei tarvitse työpäivän päätteeksi lähteä vielä treenaamaan. ”Voi vaihtaa välillä asentoa niin saa eri lihaksille treeniä,” yrittäjä vinkkaa. ”Oli kalaa tai ei niin ainakin on joka kerta erilainen treeni,” yrittäjä kertoo.

Parasta maaseutuyrittäjyydessä

”Yrittäjyydessä ei ole mitään hyvää,” Petri toteaa pilkettä silmäkulmassa. ”Oman itsensä herruus,” yrittäjä korjaa. Yrittäjän mielestä helposti jokaisesta voi tulla renki, kuten työntekijöistä – ei niinkään muille kuin byrokratialle. ”Ole yrittäjänä viisi vuotta niin tiedät millaista, on olla yhteiskunnan orja,” Petri toteaa. Yrittäjälle järvi on tasapainottava tekijä, josta saa niin paljon, että jaksaa kaiken byrokratian läpi. ”En kiertäisi tapahtumia, jos en olisi kalastaja,” yrittäjä kertoo.

Kalatalouden tulevaisuus

”Suomessa on nyt noin 300 sisävesikalastajaa, joista 50 % on yli 50-vuotiaita ja iso osa niistäkin yli 70-vuotiaita,” Petri kertoo. ”Viiden vuoden päästä on enää puolet sisävesikalastajista jäljellä ja 15 vuoden päästä 20 %,” kalastaja ennakoi. Yrittäjän mielestä täytyisi todella paljon tapahtua, että saataisiin muutettua tämä kalastajien väheneminen. ”Sisävesiä on 80 000 – miksei kalasteta,” Petri kyseenalaistaa. Kouluilla, on kalastajan mielestä suuri mahdollisuus tehdä tähän muutosta, kun vain tuotaisiin lapsille esiin, että voit myös opiskella kalastajaksi ja tienata siitä elannon. ”Seiskalla tulisi jo kertoa, että voit opiskella kalastajaksi – mitä lainoja ja tukia on että voit käynnistää toiminnan,” Petri jatkaa.

Huoltovarmuuteen tulisi panostaa yrittäjän mielestä vieläkin vahvemmin. ”Miksi ei tehdä säilykkeitä? Voisi olla kunnon koneet valtion kautta ja vahvistaa huoltovarmuutta,” Petri visioi. Yrittäjän mielestä näin voisi huoltovarmuuskeskuksella olla ruokaa jaettavaksi ja säilytettäväksi. ”Mietippä, jos 5 vuotta säilyy säilyke ja se neljän vuoden jälkeen jaettaisiin niitä tarvitseville tai vaikka kouluille, armeijalle niin saataisiin kierrätettyä säilykkeitä koko ajan käyttöön,” yrittäjä avaa ajatustaan. ”Jos Huoltovarmuuskeskus maksaisi 3 €/kg mätiaikana peratusta muikusta ja parhaimpana aikana saadaan muikusta 5–8 €/kg muualta niin saataisiin muikut hyötykäyttöön koko pyynnin ajalta,” yrittäjä jatkaa.

Toinen asia mihin yrittäjä halusi kiinnittää huomiota on byrokratian määrä. ”Byrokratiaa voisi vähentää samalle tasolle kuin Keski-Euroopassa tai Etelä-Euroopassa,” yrittäjä ehdottaa. Hänen mukaansa Espanjassa maksaa veroja ravintolatkin vain asiakaspaikkojen mukaan, jolloin on helpompaa vaikuttaa siihen, miten menestyy. ”Pariisissa illalla kun käveli kadun varrella, oli ostereita, simpukoita ja kaloja jäätiskillä myynnissä ilman ylimääräisiä suojia – Suomessa jos toimisi samalla tavalla niin varmasti olisi kovat seuraamukset,” yrittäjä kertoo. Yrittäjän toiveena olikin, että byrokratian määrää voisi inhimillistää Suomessa kalastuksen ja sen koko ketjun osalta.

Yrittäjä on kierrellyt kertomassa ja jakamassa näitä kokemuksia kansanedustajille asti, että olisi helpompaa toimia kalastajana myös jälkipolvilla. ”Isänmaallisena ihmisenä sitä haluaa olla vaikuttamassa siihen, että meillä edelleen on ruokaa käytettävissä, eikä byrokratia sulje tätä mahdollisuutta,” yrittäjä kertoo. Järvet ovat kalastajan näkökulmasta täynnä ruokaa ja sitä ruokaa on siellä saman verran joka vuosi, kun se tehdään järkevällä tavalla. ”Aina vuosittain kalaa kuolee järviin ihan luonnollisestikin – niin miksi ei hyödynnetä näitä kaloja,” yrittäjä kysyy. Yrittäjä pohtiikin, että jos jokin kriisi iskee päälle niin ollaanko, mietitty millainen aarre meillä on vesistöissä.

Kalatalouden opiskelu uudelle tasolle

”Koulussa tulisi opettaa enemmän sinnikkyyttä,” Petri toteaa. Yrittäjän mukaan henkistä voimaa voidaan kasvattaa myös kouluissa, jos ei heti anneta antaa periksi, vaan inhimillistettäisiin opetusta.

Petrin poika on nyt kalakoulussa, ja tilat on rakennettu siten, että jos hän haluaa jatkaa niin tilat sen ainakin mahdollistaa. Uudet laajennetut tilat yrittäjälle valmistui vuoden 2024 joulukuussa. Ammattiopisto Lappian kanssa on nyt tehty yhteistyötä, että yrittäjän poika on voinut yrittäjän mukana opetella kalastamaan mestari-kisällin tavoin, ja käydä aina teoriatunteja muista aiheista koulussa. Normaalisti kalastusta ja jalostusta opetellessa menee koulussa 3 v + 1,5 v, mutta tällä tavalla koulut tulee käytyä kolmeen vuoteen.

Yrittäjä on käynyt keskustelemassa Ministeriössä, että olisi mahdollista saada valtion takaamia lainoja, ja tämä esitys on nyt menossa eteenpäin. ”Haasteeksi uusilla kalastajilla tulee yleensä eteen se, että miten pääset opettelemaan kalastusta, sillä vesistöllä millä alat kalastamaan,” yrittäjä toteaa. ”Toinen haaste on, että mistä saa noin 50 000 €-100 000 € että voi lähteä kalastamaan valmistumisen jälkeen,” Petri jatkaa.

Yrittäjä on tehnyt poikansa kanssa sopimuksen, että aina kun kalastaa omalla veneellä niin saa 20 % saaliin arvosta stipendiä kerryttämään, että voi valmistumisen jälkeen ostaa oman veneen, verkot ja muut tarvittavat välineet. ”Nyt oppii mihin viedä pyydykset ja valmistumisen jälkeen, kun pääsee heti ostamaan veneen ja pyydykset niin voi heti alkaa pyydystämään ja kalastamaan,” yrittäjä toteaa. Pojalla on mahdollisuus tienata 4000 €-8000 €/vuosi eli käytännössä 12 000 €-24 000 €, jonka voit sijoittaa oman toiminnan aloittamiseen aivan riippuen opiskelijan omasta motivaatiosta.

Kalastaja on valmis opettamaan myös muita esimerkiksi viikon täsmäopilla fileeraamiseen tai muuhun kalanjalostukseen. ”En pysty ottamaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, mutta täsmäoppiin voi tulla vaikka 10 opiskelijaa kerrallaan,” yrittäjä kertoo. ”Jos Simojärvelle haluaa kalastamaan niin sitten voi auttaa enempi, koska on kaikkien etu, että täällä on enemmän kalastajia,” kalastaja toteaa.

”Järviä täytyy hoitaa ja eri kalalajien tasapainon säilyttäminen on todella tärkeää – ei vain oteta tiettyä lajia vaan kaikkea,” yrittäjä kertoo. Veden ekosysteemi menee kalastajan mielestä rikki, jos otetaan vain verkolla tai virvelillä tiettyä lajia. ”Eihän savanniltakaan ammuta vain leijonia – tai sitten savanni tuhoutuisi,” kalastaja vertaa. ”Jos kuhaa kalastelee paljon, niin sitten otetaan myös muikkua ja kuoretta,” yrittäjä avaa ajatusta. Kalastajalle on tärkeää, että määrät pysyvät tasapainossa, jos haukea pyydetään 10 000 kg niin sitten otetaan muikkua, kuoretta ja särkeä saman verran niin järvi voi hyvin. ”Järvi on mun peltoni – haluan antaa luonnolle takaisin, koska se antaa minulle elinkeinon – haluan antaa järvelle mahdollisuuden olla elinvoimainen,” yrittäjä summaa.

Lisää rahaa – vähemmän saalista?

”Kalastuksen lisäksi kannattaa jalostaa itse tai vähintään myydä itse kalasaalis eikä myydä tukkureille,” Petri toteaa. Tätä väittämää vasten, Petri antoi esimerkin arvonlisäyksestä, joka löytyy nyt kuvamuodosta alta.

”Jos puhkoo muikun itse, menee 5 h aikaa, kun puhkomisen jälkeen vielä pesee, huuhtelee saaliin,” yrittäjä summaa. Yrittäjä kehottaa vielä sen jälkeen miettimään – että laittaako auton perään peräkärryn ja paistelee muikut, vaikka lähikaupan pihassa ja myy suoraan kuluttajille. Myydessä voi mennä noin 6 h yrittäjän kokemuksen mukaan, mutta tuotto on paljon suurempi. Katso alla oleva kuva.

”Eli käytännössä jos käytät 11 h aikaa puhkomiseen, pesemiseen, paistamiseen ja myymiseen saat arvoa lisää saaliille 900 €,” yrittäjä avaa. Tällöin tuntipalkaksi koko 11 h ajalle jää melkein 82 €/h, jolloin kannattaa jo miettiä suoramyyntiä. ”Jos koet yrittäjänä, että et ole valmis ihmisten eteen tai paistamiseen niin tuohon hintaan kannattaa jo palkata työntekijä ja silti yrityksen tulos paranee,” Petri toteaa.

Toisena hyvänä esimerkkinä yrittäjä otti kalana kuhan. Katso alla oleva kuva. ”Voit kalastaa pienempiä määriä, kun saat arvonlisäystä suoramyynnin kautta,” yrittäjä kertoo.

”Jos olet valmis tekemään kuhasta kylmäsavustettua tuotetta, voit saada vieläkin enemmän katetta koko kalalle,” Petri vinkkaa. Katso alla oleva kuva.

”Uutuuden pelkoa ei kannata jännittää,” Petri rauhoittelee. ”Jos ei osaa paistaa tai myydä tai halua ottaa työntekijää niin harjoittele eka erä tutuilla pihakutsuilla – lähde vasta seuraavalla kerralla kaupan pihalle,” Petri vinkkaa. Yrittäjän mukaan tutuilta voi saada hyvää palautetta ja myös varmuutta siitä, että kyllä asiat järjestyvät. ”Työtaakka kevenee ja rahaa saa enempi,” yrittäjä summaa.

”Voisin kasvattaa myyntiä entisestään ja laittaa kala-autoja kiertämään ympäri Suomea, mutta sitten tarvittaisiin lisää työntekijöitä ja tämä voisi helposti lisätä stressiä. Välillä täytyy miettiä, että mihin on tyytyväinen ja, että miten on aikaa viettää lasten kanssa ja vain nauttia elämästä,” Petri avaa ajatuksiaan kasvusta. Yrittäjä kävi vastikään messuilla ja sai loistavaa palautetta samoilla messuilla myyvältä yrittäjältä: ”Tiedätkö, että olet yksi maailman onnekkaimmista ihmisistä, koska teette tätä koko perheenä?”. Yrittäjän perhe on mukana aina kun mahdollista markkinoilla ja toreilla myymässä kojuista tuotteita ja ruokaa laajemmin. ”Lapset ymmärtävät rahan arvon ihan eri tavalla, kun pääsevät mukaan tekemään ja osallistumaan,” yrittäjä kertoo. ”Jokaiselle lapselle maksetaan työstä palkkaa,” Petri toteaa.

”Yksi lapsista kysyi kerran, että voidaanko käydä Ikeassa, ja osti sieltä 700 € huonekaluja omilla rahoilla – ei tule seinästä raha – vaan työstä,” yrittäjä kertoo. Lapset saa paljon positiivista palautetta asiakkailta tapahtumissa ja erityisesti matematiikan numerot ovat olleet hyviä yrittäjän kertomana.

Oulun torilta löytyy yrityksen kiinteä piste, ja sieltä löytyy työntekijöitä 2–8 henkeä aina tarpeen mukaan. Toisinaan tarvitaan muualla myös apukäsiä, mutta vakituisempaa henkilökuntaa ei yrityksestä löydy. Perhe on auttamassa myös jalostuksessa toisinaan. ”Liisa-vaimon kanssa kalapullia on tehty monet kerrat yhdessä ja 10 h aikana voidaan tehdä jopa 400 kg irtopakastettuja kalapullia,” yrittäjä kertoo.

Vinkkejä uusille yrittäjille

”Soittakaa mulle!”, Petri toteaa saman tien. Jos on tarvetta tietää kalastuksesta tai kalanjalostuksesta niin ehdottomasti kannattaa käyttää niitä tietoja, joita yrittäjät ovat ammentaneet omilla urillaan.

”Luottakaa itseenne ja alkakaa touhuamaan,” Petri jatkaa. Yrittäjän mielestä, vaikka kuinka kompastuisi ja tuntuisi hankalalta, niin on tärkeää muistaa, että ei ole väliä, kuinka monta kertaa kompastut, vaan se kuinka monta kertaa nouset ylös.

”Kuuntele sisintä – jos se sanoo, että laitan rysän tähän, vaikka muut sanoisi muuta – niin laita se siihen!”, Petri vinkkaa. Tämä on yrittäjän mielestä maailman paras ammatti, ja itseensä luottamalla ja opettelemalla pääsee pitkälle.

”Sinusta voi tulla kalastaja – jos haluat!”, yrittäjä toteaa. Petri on tehnyt yhteistyötä koulun kanssa, että voisi olla uusille ja innokkaille kalastajille ja -jalostajille apuna.

”Voit oikeasti saada näistä hommista rahaa, jos hoidat ja osaat homman hyvin,” yrittäjä sanoo.

”Rakenna oma tie,” yrittäjä sanoo. Jos ei ole valmis kalastajan mielestä menemään omaan suuntaan ja tekemään mitä haluaa, niin ei myöskään pääse sinne, minne haluaa. Henkistä jaksamista saa lisää yrittäjänä, jos tekee sitä, mitä oikeasti haluaa.

Kanavat haltuun

Ranuan kalajaloste nettisivut

Ranuan kalajaloste FB

Ranuan kalajaloste TikTok

Jutun kirjoittajana ja kuvien takana: Tanja Häyrynen, maaseutupäällikkö