Muuntautuvaa maatalousyrittäjyyttä Rovaniemellä – Pertti Salmi, vuoden 2025 maatalousyrittäjä Rovaniemi
Maaseutuyrittäjien tarinoissa päästään tutustumaan Rovaniemellä sijaitsevaan maatalousyritykseen. Vuonna 2025 valittiin vuoden maatalousyrittäjäksi Pertti Salmi. Pertin tila on muokkaantunut jo vuodesta 1987 tähän päivään useampaan kertaan.
Rovaniemen kaupunki on palkinnut vuodesta 1978 alkaen maaseudulla toimivia yrityksiä. Vuodesta 2010 alkaen on palkittu vuorovuosin alkutuotantoa harjoittava maatilayritys ja muuta yritystoimintaa harjoittava maaseutuyritys. Vuonna 2025 on vuoro palkita maatilayritys. MTK-Rovaniemi ja Tervolan yhteistoiminta-alue tekee ehdotukset yrityksistä elinvoimalautakunnalle vuoden 2025 maatilayrittäjän palkinnon saajaksi. Vuoden maaseutu- ja maatilayrityksen palkinnon saajalta edellytetään, että se menestyy valitsemallaan toimialalla, toimii suunnitelmallisesti yrityksensä toimintaa ja tuotteita kehittäen sekä edistää ja ylläpitää elinkeinonsa jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaa sekä hyödyntää toiminnassaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Palkintona luovutetaan 2000 euroa ja kunniakirja. Tänä vuonna maatilayrittäjäpalkinnon ansaitusti saa maatilayrittäjä Pertti Salmi.
Historia
Tilallinen otti oman kotitilan sukupolvenvaihdoksen kautta omiin nimiinsä vuonna 1987. ”Sukupolvenvaihdoksen aikaan lehmiä lypsyssä oli 12 sekä muutama vasikka ja hieho,” Pertti kertoo. Tilan pidon alussa Pertillä oli kaksi lasta. 2000-luvulla tilalle tehtiin laajennus siten, että lypsylehmien koko nousi 30 lypsylehmään. Peltoja tilalle on raivattu koko ajan lisää ja enemmän vuonna 2005. Tilan nykyinen emäntä Maarit tuli tilalle 2009 ensin eläinlääkärin roolissa, mutta muutaman kuukauden jälkeen jo tilasta puolet omistavana.
Pertti on käynyt maanviljelijän perustutkinnon Rovaniemellä 80-luvun alkupuolella. ”Taka-ajatuksena oli, että jossain vaiheessa on itsellä oma tila,” Pertti muistelee. Yrittäjä teki lomittajana töitä useamman kunnan alueella ja hetken aikaa ehti opettaa maatalouspuolta navetalla karjanhoitajana kauempana. Tilan emäntä Maarit toimii Ylitornion kunnan eläinlääkärinä. ”Alussa tein paljon tilalla töitä, mutta myöhemmin tilalla on hoidettu lähinnä siemennykset ja muut akuutit tehtävät eläinlääkärin työn ohella,” Maarit kertoo.
Maatila nyt
Tänä päivänä tilalta löytyy peltoa vajaa 50 hehtaaria ja lypsyssä on 31 lehmää sekä nuorkarjaa 20. Pertti hoitaa pääasiassa itsekseen tilan työt, vaikka apukäsiä löytyy aina tarpeen tullen. Sukupolvenvaihdosta ei ole näköpiirissä lasten taholta, joten tila ei ole laajentamassa enempää.
Tilalla eläinten hyvinvointia turvataan muun muassa siten, että peltojen kunnosta pidetään huolta, että ruoka on oikeanlaista. Sorkanhoitaja käy tilalla aina 2–3 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Tilan maito menee Pohjolan Maidolle ja Atrialle lihat, yhteistyö on yrittäjien puolelta koettu hyväksi.
Tilalla suunnitelmissa on vuoden vaihteen jälkeen vähentää eläimiä siten, että tilalle jää nuorkarja kasvatukseen, mutta lypsylehmät lähtevät pois. Tulevan vuoden aikana tila siirtyy näillä näkymin kasvinviljelytilaksi. ”Vaikka meillä maidontuotanto loppuu, niin tulevaisuudessa Lapissa varmasti maidontuotanto säilyy vahvana,” Pertti toteaa. ”Luvassa on todennäköisesti identiteettikriisi, kun eläimet lähtee, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan,” Pertti pohtii.
Yrittäjä on alkanut pohtimaan miten maatilamatkailua voisi tilalle sovittaa eläintenpidon lopettamisen jälkeen. ”Vielä suunnitelmat eivät ole selkeät, että mitä tilalta tulee löytymään, mutta eiköhän se tästä selkiydy,” yrittäjä kertoo. Yrittäjän mielestä alueelle voisi laittaa matkaparkkia, saunaa ja jotain muuta aktiviteettia, mutta nyt täytyy ensin keskittyä siihen, että saadaan ensimmäinen muutos aikaan ja eläimet pois.
Parasta maaseutuyrittäjyydessä
”Vakaa ja rauhallinen miljöö,” yrittäjä miettii. ”Välillä on kaduttanut, että miksi tuli lähdettyä tähän, mutta 20-vuotiaana sitä ajatteli, että nyt aletaan tekemään töitä,” yrittäjä toteaa pilkettä silmäkulmassa. Emännälle parasta maatilayrittäjyydessä on ollut miljöön lisäksi eläimet, jotka jokainen on omanlaisensa persoona ja käden tuloksen näkee koko ajan. ”Toki tämä on todella paikkaan sitovaa, joten vaatii erilaista persoonaa, että elät sen mukaan,” Maarit sanoo.
Vinkkejä tuleville maaseutu- ja maatilayrittäjille
”Ruoantuotantoa tarvitaan koko ajan, vaikka ilmasto lämpenisi niin meillä silti on maito ja nurmi, mitä me voidaan tuottaa kannattavasti,” yrittäjät summaavat. ”Kyllä tällä pärjää, mutta vaatii työtä ja sitoutumista 24/7,” Pertti toteaa.
”Kannattaa muistaa, että harrastukset on hyvä olla työhön liittyviä, niin ehtii sitäkin tehdä,” Pertti vinkkaa. ”Irtiotot on haastavia, joten ne kannattaa suunnitella hyvin etukäteen,” Pertti jatkaa. Yrittäjän mielestä kannattaa miettiä, että millaista elämää haluaa elää, koska tämän olisi hyvä olla elämäntapa.
”Jos löytyy hyvää peltoalaa siten, että ei ole pala siellä ja toinen täällä, kannattaa paikkaan investoida ja jo alussa miettiä uutta navettaa tai laajennusta,” Pertti pohtii. ”Kollegat auttavat jaksamaan, joten kannattaa olla rehellinen ja kertoa suoraan myös ongelmista,” yrittäjä kertoo. Yrittäjä on saanut apua saunailloista ja yhteisistä tapaamisista, jossa vertaistuki on ollut parhaana tukena. ”Välillä on hyvä tietää, että ei ole yksin painimassa ongelmien kanssa vaan joku muu on myös paininut samanlaisten haasteiden parissa,” Pertti kertoo.
Perustelut vuoden 2025 maatilayritys
Vuoden maaseutu- ja maatilayrityksen palkinnon saajalta edellytetään, että se menestyy valitsemallaan toimialalla. Tämän kriteerin yrittäjä on lunastanut itselleen pitkäjänteistä työtä tekemällä kannattavasti omalla sukutilallaan. Toisena kriteerinä oli se, miten toimii suunnitelmallisesti yrityksensä toimintaa ja tuotteita kehittäen. Yritys on kehittänyt toimintojaan vuosikymmenien varrella muokaten tilan palveluita vastaamaan tarpeisiin. Elinkeinon jatkuvuus on hoidettu tilalla siten, että vaikka eläimet lähtevät niin aluetta hyödynnetään edelleen maataloudessa laajentaen ajatuksia matkailun pariin, joka tuo jo monelle rovaniemeläiselle yritykselle tulovirtaa.
Maaseutuyrittäjäjutun teki: Tanja Häyrynen, maaseutupäällikkö
Jaa sivu eteenpäin