Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut
Osiot
Sijainti: Pääsivu / Kunta ja hallinto / Kunta-info

Kunta-info

Tervola pähkinänkuoressa

* perustettu vuonna 1867
* asukkaita 3.099 (31.12.2016)
* veroprosentti 19,50

Kunnan sijainti

Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi-Tornion talousalueella. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut.

Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Kunnan kokonaispinta ala on 1.594 neliökilometriä.
Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin.

 

Liikenneyhteydet

Tervolan sijainti Lapin tärkeimpien kaupunkien keskellä on saanut aikaan hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie Kemistä Rovaniemelle, valtatie 4 ja itäpuolella "vanha nelostie", maantie 926 Kemi-Rovaniemi välillä. Kunnasta on myös hyvät maantieyhteydet Itä-länsi suunnassa Simoon ja Ranualle sekä länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km.


Työpaikat

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2013 lopussa oli 1041. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on vähentynyt 50 eli 4,58 %:lla. Henkilömäärältä suurinta vähennystä oli tapahtunut teollisuuden (-40 tp), sosiaali- ja terveyspalveluiden (- 10 tp) ja koulutus (-9 tp.). Vähentyminen on ollut voimakkaampaa kuin Lapin maakunnassa ( -2,2 %) ja koko maassa.

Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on pysynyt merkittävänä vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2013 niiden osuus työpaikoista oli Tervolassa 16,4 %, Lapissa 5,2 % ja koko maassa 3,4 %.

Tervolan työpaikkaomavaraisuuden kehitys

Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja. Sukupolvenvaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Jalostuksessa työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa ja metalliteollisuudessa. Lähialueiden kaupallisen toiminnan vilkastumisen toivotaan vaikuttavan myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin.

Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, oletetaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuliwatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään.

Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Taloudellisesta taantumasta johtuvat toimintaympäristömuutokset muun muassa kaivostoiminnassa ovat johtaneet työpaikkojen vähentymiseen myös Tervolassa. Alueella toimivat sahat ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria.

Tervolan alueella on runsaasti malminetsintää ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin.

Työllisyys

Vuonna 2015 heinäkuussa Tervolassa oli 1318 työvoimaan kuuluvaa, joista työllisiä 1044. Tervolan työttömyysaste oli tammikuussa 21,1%, josta se laski ollen elokuussa 16,0 %. Syksyä kohti työllisyystilanne parani ja työttömyysaste oli 15,3 % (202 työnhakijaa) lokakuun alussa 2015. Lapin työttömyysaste oli samassa ajankohdassa 15,9 % Pitkäaikaistyöttömien määrä oli lokakuun alussa 54 henkeä. (v. 2014 lopussa vastaava luku 50 henkeä). Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä kasvussa, v. 2014 alussa pitkäaikaistyöttöminä oli 36 henkeä.

Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella.

Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on vähentynyt. Vuonna 2013 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 324 henkilöä ja vuonna 2012 341. Vastaavasti Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna 2013 281 henkilöä ja vuonna 2012 301.

Tunnukset

Tervolan kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar. Vaakunan selityksenä on: Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.” Vaakunaa on kunnassa valmistellut toimikunta, johon ovat kuuluneet Pekka Aho, Ville Aula, Aarne Holmstén, Yrjö Ekorre, Aale Kähkölä, Arvi Palosaari ja Kalle Saviaro. Valtuusto on hyväksynyt vaakunan selityksen ja sen mukaisen kunnanvaakunan 23.5.1956.    Sisäasiainministeriö on vahvistanut valtuuston päätöksen 15.2.1957.

kuntajahallinto_vaakuna


Tervolan pitäjäviiriä on saatavissa Tervolan Nuorisoseura ry:ltä.