Tervola pähkinänkuoressa

* perustettu vuonna 1867
* asukkaita 3.069 (31.12.2017)
* veroprosentti 19,50

Kunnan sijainti

Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi-Tornion talousalueella. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut.

Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Kunnan kokonaispinta ala on 1.592 neliökilometriä.
Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin.

Liikenneyhteydet

Tervolan sijainti Lapin tärkeimpien kaupunkien keskellä on saanut aikaan hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie Kemistä Rovaniemelle, valtatie 4ja itäpuolella ”vanha nelostie”, maantie 926 Kemi-Rovaniemi välillä. Kunnasta on myös hyvät maantieyhteydet Itä-länsi suunnassa Simoon ja Ranualle sekä länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km.

Työpaikat

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2015 lopussa oli 932. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on vähentynyt 23 eli 2,4 %:lla. Lapin maakunnassa työpaikkoja on vähentynyt 0,7 % ja koko maassa 0,8 %. Tervolassa henkilömäärältä suurinta vähennystä oli tapahtunut teollisuuden (-26 tp), terveys- ja sosiaalipalveluiden (-21 tp) sekä maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (-17 tp).

Tervolassa toimialoittain eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut (159 tp), maa-, metsä- ja kalatalous (148 tp) ja teollisuus (129 tp). Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on vähennyksestä huolimatta merkittävä, sillä niiden osuus työpaikoista vuonna 2015 oli Tervolassa 15,9 %, Lapissa 4,7 % ja koko maassa 3,2 %. Teollisuuden osuus työpaikoista vuonna 2015 oli Tervolassa 13,8 %, Lapissa 9,6 % ja koko maassa 12,8 %.

Tervolan työpaikkaomavaraisuuden kehitys

Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, green care hoivapalveluita, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja. Sukupolvenvaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Vuoden 2017 aikana perustettiin Tervolaan ensimmäinen lihasta lähiruokaa jalostava yritys, lisäksi perustettiin luontoa ja luonnontuotteita hyödyntäviä yrityksiä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin.

Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, uskotaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuliwatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Varevaaran vieressä sijaitsevaan Löylyvaaraan sekä Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään. Lähikuntiin suunnitteilla olevat mittavat biopolttoainetta sekä tuotteita valmistavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja myös Tervolassa.

Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Taloudellinen nousukausi ja hyvä kysyntä ovat lisänneet suurten yritysten investointihalukkuutta ja työvoimantarvetta. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta.

Tervolan alueella on runsaasti malminetsintää ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin.

Työllisyys

Vuonna 2017 syyskuun lopussa Tervolassa oli 1293 työvoimaan kuuluvaa. Tervolan työttömyysaste oli tammikuussa 2017 korkeimmillaan 16,8 %, josta se laski ollen syyskuussa 12,5 % eli 162 työtöntä työnhakijaa. Lapin työttömyysaste syyskuussa oli 12,7 % ja koko maan 10,5 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli syyskuun lopussa 54 henkeä (vastaava luku vuonna 2016 71 henkeä, vuonna 2015 54 henkeä).

Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella.

Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on pysynyt miltei samoissa lukemissa. Vuonna 2015 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 341 henkilöä, vuonna 2014 339 ja vuonna 2013 324. Sen sijaan pendelöinti Tervolaan on vähentynyt, Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna 2015 234 henkilöä, vuonna 2014 254 henkilöä ja vuonna 2013 281.

Tunnukset

Tervolan kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar. Vaakunan selityksenä on: Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.” Vaakunaa on kunnassa valmistellut toimikunta, johon ovat kuuluneet Pekka Aho, Ville Aula, Aarne Holmstén, Yrjö Ekorre, Aale Kähkölä, Arvi Palosaari ja Kalle Saviaro. Valtuusto on hyväksynyt vaakunan selityksen ja sen mukaisen kunnanvaakunan 23.5.1956.    Sisäasiainministeriö on vahvistanut valtuuston päätöksen 15.2.1957.

Tervolan pitäjäviiriä on saatavissa Tervolan Nuorisoseura ry:ltä.