Tervola pähkinänkuoressa

* perustettu vuonna 1867
* asukkaita 3.007 (ennakkoväkiluku 31.12.2019)
* veroprosentti 20,00

Kunnan sijainti

Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi-Tornion talousalueella. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut.

Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin, idässä Ranuan kuntaan ja luoteessa Ylitornion kuntaan. Kunnan kokonaispinta ala on 1.592 neliökilometriä.
Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin.

Liikenneyhteydet

Tervolan sijainti Lapin tärkeimpien kaupunkien keskellä on saanut aikaan hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie Kemistä Rovaniemelle, valtatie 4ja itäpuolella ”vanha nelostie”, maantie 926 Kemi-Rovaniemi välillä. Kunnasta on myös hyvät maantieyhteydet Itä-länsi suunnassa Simoon ja Ranualle sekä länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km.

Työpaikat

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2017 lopussa oli 940 (v. 2016 934 ja v. 2015 932). Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on lisääntynyt kuudella eli 0,6 %:lla. Lapin maakunnassa työpaikat ovat lisääntyneet 1,8 % ja koko maassa 2,3 %. Tervolassa henkilömäärältä suurinta lisäystä työpaikkoihin on tapahtunut majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (21 tp) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa (9 tp). Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikat ovat vähentyneet 10 työpaikalla.

Tervolassa toimialoittain eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut (167 tp), maa-, metsä- ja kalatalous (148 tp) ja teollisuus (140 tp). Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on Tervolassa merkittävä, sillä niiden osuus työpaikoista vuonna 2017 oli Tervolassa 15,7 %, Lapissa 4,2 % ja koko maassa 2,9 %. Teollisuuden osuus työpaikoista vuonna 2017 oli Tervolassa 14,9 %, Lapissa 9,6 % ja koko maassa 12,8 %.

Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, greencare hoivapalveluita, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja, joista esimerkkinä ovat kuntaan syntyneet ja muuttamassa olevat yrtti- ja luonnontuotteita jalostavat yritykset. Yrittäjäpolven vaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Louella toimiva Ammattiopisto Lappian maaseutuosaamiskeskus toimii biotalouden sen liitännäisistä hyödyntävien yritysten yrityshautomona. Alueelle on tämän vuoksi syntynyt elintarvikkeita jalostavia ja luonnontuotteita hyödyntäviä yrityksiä sekä tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa uusien yritysten syntymistä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen sekä alueelle suunniteltujen suurhankkeiden toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin.

Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, uskotaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuliwatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Varevaaran vieressä sijaitsevaan Löylyvaaraan sekä Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään. Lähikuntiin suunnitteilla olevat mittavat biotuotteita valmistavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja myös Tervolassa.

Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Yritystoiminnan merkittävä kasvun este on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ongelmaa pyritään poistamaan yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina, kehittämis- ja kasvuhalukkuus näyttää jatkuvan edelleen ja näkyy yritysten kasvuna tulevaisuudessa. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria, sen lisäksi Tervolan kunnalla tulee olla tarjolla myös investointien rahoitusta tukevia toimintamenetelmiä ja malleja. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta.

Tervolan maaperä on rikas ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin.

Työllisyys

Vuonna 2019 syyskuun lopussa Tervolassa oli 1247 työvoimaan kuuluvaa, josta työttömiä työnhakijoita oli 11,1 % eli 139 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 29 henkeä (vastaava luku vuonna 2018 oli 28 henkeä, vuonna 2017 54 henkeä, vuonna 2016 71 henkeä). Tervolan työttömyysaste on laskenut ollen tammikuussa 2019 korkeimmillaan 13,7 % eli 171 työtöntä työnhakijaa ollen elokuussa 10,7 % eli 134 työtöntä työnhakijaa. Lapin työttömyysaste vuonna 2019 on laskenut tammikuun 11,4 %:sta syyskuun 10,3 %:iin. Lapin työttömien määrä syyskuun lopussa oli 8 390 työtöntä työnhakijaa. Alle 8 400 työttömän on päästy viimeksi lokakuussa 1990. Koko maassa työttömyys oli tammikuussa 2019 9,6 % ja syyskuussa 2019 8,6 %.

Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella. Kunnan työllisyydenhoidossa painopiste on ollut pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisessä.

Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on lisääntynyt. Vuonna 2017 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 367 henkilöä, vuonna 2016 342 henkilöä, vuonna 2015 341 henkilöä. Tervolaan pendelöinti on myös lisääntynyt. Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna 2017 269 henkilöä, vuonna 2016 246 henkilöä, vuonna 2015 234 henkilöä.

Tunnukset

Tervolan kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar. Vaakunan selityksenä on: Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.” Vaakunaa on kunnassa valmistellut toimikunta, johon ovat kuuluneet Pekka Aho, Ville Aula, Aarne Holmstén, Yrjö Ekorre, Aale Kähkölä, Arvi Palosaari ja Kalle Saviaro. Valtuusto on hyväksynyt vaakunan selityksen ja sen mukaisen kunnanvaakunan 23.5.1956.    Sisäasiainministeriö on vahvistanut valtuuston päätöksen 15.2.1957.

Tervolan pitäjäviiriä on saatavissa Tervolan Nuorisoseura ry:ltä.