PUHTI-hankkeessa entisille turvesoille suunnitellaan uutta elämää

Menneestä turvetuotannosta muistoksi jääneet entiset turvesuot ovat tuttu näky eri puolilla Suomea. Koko maan alueelta niitä löytyy satoja, ja Lapistakin arviolta useita kymmeniä, yhteensä noin 4000 hehtaaria.

Tervolassa on kartoitettu kuluneen kesän aikana kunnan läpi virtaavan Pisajoen vesistön tilaa. Kemijokeen laskevan Pisajoen alkulähteillä sijaitsee Hirviaavan turvetuotantoalue. Turvetuotantoa alettiin suunnitella Hirviaavalle vuonna 1993 ja tuotanto alueella alkoi vuonna 2000. Hirviaapa toimi turvesuona parinkymmenen vuoden ajan aina vuoteen 2020 asti, jolloin tuotanto päättyi. Nyt alueelle on tehty ennallistamissuunnitelmaa, jonka mukaan sinne voitaisiin muualta vesiä johtamalla muodostaa kosteikko sekä palauttaa lettosuomaista ympäristöä ja kasvillisuutta, jota alueella oli aikanaan ennen turvetuotannon aloittamista.

“Hirviaapa on ollut aiemmin todennäköisesti ravinnerikasta lettosuota. Lisäksi alueella on mahdollista kunnostaa arvokas huurresammallähde”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen PUHTI-hankkeen projektipäällikkö Tanja Jylänki. Pisajoki on 16,7 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue ulottuu kaikkiaan 63 neliökilometrin suuruiselle alueelle. Kartoituksissa tarkastellaan myös joen liettymistä sekä eroosioita. Jylänki kertoo, että ravinne ja kiintoaineskuormituksen välttämiseksi nykyään ei enää suositella, että metsäojat laskisivat suoraan vesistöön.

Pisajoen tilan selvityksen yhteydessä on tarkasteltu myös koskien kuntoa. Jylänki mainitsee, että aiemmin koskia on perattu esimerkiksi puun uittoa varten. Arvioita tehtäessä katsotaan esimerkiksi, olisiko rantapenkoilla tallella vielä alkuperäisiä luonnonkiviä, joita voitaisiin siirtää takaisin koskeen. Jylänki kertoo, että luonnonkivet ovat ennallistamiseen aina parempi vaihtoehto.

Kartoituksen työnä syntyvän inventointiraportin perusteella voidaan miettiä vaikuttavimmat jatkotoimenpiteet tai toimenpideyhdistelmät vesistön kunnostamiseen ja valuma-alueen ennallistamiseen.

Asiantuntijat maanomistajan apuna

Moni maanomistaja on miettinyt, mitä entiselle turvetuotantoalueelle kannattaisi tehdä. Yksi hyvä vaihtoehto on ennallistaminen kosteikkoja rakentamalla.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen PUHTI-hanke tukee maanomistajia turvesoiden jatkokäytön vaihtoehtojen selvittämisessä. Käytännössä maanomistajan tarvitsee vain ottaa yhteyttä hankkeen asiantuntijoihin ja pohtia yhdessä heidän kanssaan alueen jatkokäyttöä. Tavoitteena on yhdistää maanomistajat ja sopiva hankehakija.

”Rahoitusta ennallistamiseen on saatavilla, mutta oikean rahoitusmuodon löytäminen voi olla asiaan perehtymättömälle melkoinen työmaa. Elinvoimakeskuksen asiantuntijat voivat tässä auttaa,” Jylänki selvittää.
Esimerkiksi Oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksella rakennetut kosteikot eivät aiheuta maanomistajalle kuluja vaan hankehakija vastaa kaikista kuluista, luvista ja käytännön maastotöistä maanomistajan puolesta.

PUHTI-hankkeessa entisille turvatuotantoalueille laaditaan suunnitelmat sekä kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet. Jylänki kertoo, että nykypäivänä maanomistajat ovat valveutuneita ja moni lähtee mielellään mukaan ennallistamiseen varsinkin, kun siitä ei koidu itselle kuluja.
”Maanomistaja voi havaita, että puusto ei kasva ojituksesta huolimatta”, Jylänki havainnollistaa. Tällaiset alueet kannattaa ennallistaa suoksi tai kosteikoiksi, mikä parantaa alapuolisen vesistön laatua ja sitä kautta esimerkiksi kalojen lisääntymisedellytyksiä.

PUHTI-hankkeeseen voi olla yhteydessä, jos itsellä on alue, jolla turvetuotanto on päättynyt. Turvetuotantoalueiden ennallistamista rahoitetaan Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jonka rahoituskausi on alkanut vuonna 2023 ja se jatkuu aina vuoteen 2030 asti.
Tällä hetkellä rahoitushakemusten jättö on auki kuluvan vuoden joulukuun 10. päivään asti.

”Rahoitusta kannattaa hakea mahdollisimman pian, sillä myös suunnittelutöille ja käytännön toteuttamiselle täytyy varata aikaa,” Jylänki muistuttaa.
Jylänki kertoo, että käytännössä kunnostustöiden tulosta seurataan aina talven yli, jolloin voidaan havaita talven aikana syntyneet muutokset ja tarvittaessa korjata niitä.
Mikäli entisellä turvesuolla on useita eri omistajia, voidaan muutoksia tehdä mahdollisuuksien mukaan vain yhdellekin lohkolle. Pienetkin kosteikot voivat edesauttaa vesistöjen kuntoa, luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesilintujen lisääntymisedellytyksiä.

Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä hankkeen projektipäällikköön, yhteystiedot alla.

Teksti: Jenni Mehtonen

Kuvat: Pohjois-Suomen elinvoimakeskus