Elina Holstila, Tervolan vuoden 2023 maaseutuyrittäjä

Tervolan ja Keminmaan vuoden 2023 maaseutuyrittäjäpalkinnon sai Elina Holstila. Palkinto luovutettiin Elinalle torstaina 11.1.2024. Palkitsemistilaisuudessa olivat mukana palkinnon saajan lisäksi hänen puolisonsa Matti sekä heidän kolme lastaan. Palkitsemassa olivat Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska, Maaseutulautakunnan puheenjohtaja Pekka Juopperi, MTK-Alakemijoen edustajana Eeva-Kaisa Lahti, Tervolan kunnan viestintäsuunnittelija Jenni Hiukka sekä Tervolan yhteistoiminta-alueen maaseutupäällikkö Tanja Häyrynen.  

Maaseutuyrittäjäpalkinnon myöntää Tervolan kunnanhallitus maaseutulautakunnan tekemän esityksen perusteella. Maaseutulautakunta pyytää ennen esityksen tekemistä paikalliselta maataloustuottajayhdistykseltä ehdotuksen palkinnonsaajaehdokkaista. MTK-Alakemijoki esitti vuoden 2023 maaseutuyrittäjäpalkinnon saajan maaseutulautakunnan kokouksessa. Vuorossa oli tervolalainen maatalousyrittäjä. Tunnustuspalkinnon saajaksi Tervolan kunnanhallitus vahvisti MTK-Alakemijoen ja maaseutulautakunnan käsittelyn jälkeen Elina Holstilan Tervolasta. 

Elina Holstilan perhe 2024
Vasemmalta oikealle: Matti, Alina, Aatu, Elina ja Moona.

Elinan tilan historia 

Pihlaja- nimisen tilan omistaja Elina Holstila on lähtöisin Rovaniemeltä, mutta yrittäjän sukujuuret löytyvät Tervolasta samalta paikalta, jossa tila sijaitsee. Elinan vanhemmat ovat aiemmin viljelleet tilalla muun muassa Lapin puikulaa sekä harjoittaneet metsänhoitoa ja koneurakointia.  Elina tapasi puolisonsa Matin vuonna 2004, mutta pariskunta kasvatti perhettään Lempäälässä vuoteen 2019 asti kunnes muuttivat Tervolaan.  

Elina mietti yritystä aloittaessaan mitä tilalla voisi tehdä. ”Laskelmia tehtiin ja mietittiin kaikkea mahdollista rikkaruohon viljelystä eteenpäin,” Elina kertoo. Nokkosen viljelystä luomussa tehtiin ensimmäiset sopimukset Arctic Warriorsin kanssa. Tilan tuotannossa on edelleen luomunokkonen vahvana mukana. ”Ainoana viljelykasvina nokkosella ei kuitenkaan pitkälle menisi,” Elina huomauttaa.  

Matkailupuoli on ollut alusta saakka yrityksessä mukana. Juuri ennen koronaa tilalla kokeiltiin pakohuonepeliä menestyksekkäästi, mutta erilaiset säännöt ja mullistukset toivat koronan aikaan niin paljon esteitä tielle, että pakopeli lopetettiin. Pakopelin aikana tilalla pääsi vapauttamaan pupuja aina pelissä edetessään. Yksi taloista on ollut tilan majoituskäytössä korona-ajoilta asti. Tällä hetkellä pääosa käyttäjistä on ulkomaalaisia matkailijoita, jotka ovat olleet todella tyytyväisiä tilaan.  

”Ne yöpyjät, jotka ovat kauemmin kuin yhden yön haluaa erilaisia palveluita,” Elina jatkaa. ”Meiltä löytyy suomalaista saunaa, paljua, kotaelämystä, poroja, laajasti erilaisia eläimiä kuten kalkkunoita, lampaita, kanoja ja pupuja.”, Elina kertoo. Tilalta saa myös erilaisia retkiä pyydettäessä, joissa yrittäjän puoliso Matti on ollut loistava turistiopas. ”Turistit ovat aina olleet todella tyytyväisiä, kun Matti on ollut auttamassa,” Elina kertoo.  

Elina ja Matti Taigan kanssa
Matti ja Elina Taiga poron kanssa tilan pihalla.

Pihlajan tila nyt 

”Investointien tekeminen tässä vaiheessa muuttuvaa maailmaa on pelottavaa,” Elina toteaa. Tilalla on tällä hetkellä noin 24 hehtaaria peltoa ja metsäalaa sen lisäksi. Pellolla kasvaa luomussa nokkosen lisäksi seosviljaa, härkäpapua ja heinää. Heinä kuivataan tilalla ja oman tarpeen yli menevä myydään poro- ja hevostiloille. ”Viime satokaudella seosviljana vehnä, ohra ja kaura toimi ja onnistui todella hyvin,” Elina kertoo. Elina on ollut tyytyväinen omiin peltoihin, koska sieltä löytyy useampaa maa-ainesta, jolloin aina jostain satoa tulee.  

Tilalla on ollut kausityöntekijöitä välillä ja erityisesti Elina kertoo kuinka ukrainalaisten kanssa on tehty yhteistyötä todella menestyksekkäästi. ”Ukrainalaiset työntekijät ovat olleet todella ahkeria, uskomattomia ihmisiä, jotka ovat niin kiitollisia ja aina hyvällä mielellä varustettuja,” Elina toteaa kiitollisena.  

Tilalla metsät ovat luomusertifioituja, että niistä voi kerätä luomumerkinnällä olevia tuotteita. Tilalla suunnitellaan seuraavaksi myös väinönputken kasvatusta kysynnän ollessa nyt kohdillaan.  

Tilalta löytyy pupuja, kanoja, kalkkunoita, lampaita, poroja ja koiria. Tilan porot ovat lähinnä pelastettuja poroja, joilla ei ole ollut emää, joten porot on tuttipullolla ruokittu. ”Haettiin Taiga-poro Posiolta (näkyy myös kuvissa), joka nukkui Moonan kanssa sisällä pinnasängyssä ollessaan ihan pieni,” Elina kertoo.  

Toimintaa eläinten ympärillä on tulevaisuudessa tarkoitus kasvattaa entisestään. Tila tekee yhteistyötä päiväkodin ja vanhustentalojen kanssa, joissa käydään eläimiä sylittelemässä tai silitettävänä. Porojen kanssa yrittäjä on myös käynyt tekemässä keikkaa palvelutalolla. Eläinten hyvinvointiin panostetaan tilalla siten, että kaikille tarjotaan luonnonmukainen elinympäristö. Isoin ero tilalla on siinä, että heillä puhutaan harrastuseläimistä eli lemmikeistä, eikä niinkään tuotantoeläimistä. Kanat saavat olla levossa munimisesta talvella ja kukot ovat parvissa, jolloin kanat pääsevät hautomaan munia ja olemaan vapaasti tipujen kanssa. Kanoille on myös kylpypaikkoja ja muuta aktiviteettia. ”Suomessa ei ole sellaista tilaa, ettei yksilöllisesti voisi hoitaa eläimiä,” Elina toteaa. ”Tarkoituksena on, että meillä eläimet on niin kesyjä ihmisille, että niiden kanssa voi luonnostaan olla ihmisten parissa,” Elina kertoo.  

Tilalta kaikki munat ja lihat käytetään itse. Myös höyhenet otetaan talteen ja ne menevät eri koruntekijöille Kittilän ja Helsingin välillä. Tilalta myydään siitosmunia, että muillakin on mahdollisuus omaan pesueeseen. Majoituspaikkoja tilalta löytyy yhdeksälle hengelle yhdestä omakotitalosta. Tällä hetkellä suurin ryhmä, joka on tullut tilalle, on 11 hengen kokoinen. Tilalla pääset muun muassa eläinkierrokselle, katsomaan poroja, silittelemään ja sylittelemään pupuja, taluttamaan poroja, pilkkimään – melkein mitä vain, jos vain osaa kysyä ja aikaa löytyy.  

Tilan pihaan on rakennettu pihasauna ja palju matkailijoita varten. ”Pihasaunan ja paljun lämmittäminen on koko päivän urakka, mutta vieraiden tullessa kynttilöistä lähtien on valmiina ja asiakas saa tulla lämpimään saunaan ja paljuun ja voi myös grillailla omien tarpeiden mukaisesti,” Elina kertoo. Tilalta on käytetty vieraita myös kelkkaretkellä, jossa on tarjottu välillä kuusenkerkkälattea ja makkaraa – ”aina paikallista mahdollisuuksien mukaan,” kuten yrittäjä huomauttaa. Tarinoiden kertomisessa Elinan puoliso Matti on haka, ja jos sinulta löytyy hyviä tarinoita Tervolasta, maaseudusta, maataloudesta tai mistä vain mielenkiintoisesta niin kerrohan Matille, niin saadaan jutut kiertämään ympäri maailmaa! 

Parasta maaseutuyrittäjyydessä 

”Saa tehdä omannäköistä toimintaa,” Elina toteaa. Tilalliselle se tarkoittaa sitä, että voi kehittää toimintaa siihen suuntaan mihin itse haluaa ja tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että voi kehittää toimintaa omien harrastuseläinten ympärille perinteisen peltoviljelyn lisäksi. ”On ollut hienoa, että kun halusin alkaa käsittelemään höyheniä koruntekijöille – aloin käsittelemään niitä!”, Elina jatkaa innostuneena. Tilalliselle tärkeää on se, että kun idea tulee, niin sitä saa itse viedä eteenpäin ja jos on hyviä yhteistyötahoja niin mukaan voi lähteä ilman isompia operaatioita.  

”Se, että voidaan olla hyvänä esimerkkinä muille erilaisesta maaseutuyrittäjänä toimimisesta paluumuuttajana, on äärettömän iso asia,” Elina sanoo. ”Omassa arkisessa työssä merkitsee paljon, kun saa positiivista palautetta työskentelystä,” yrittäjä jatkaa. Paluumuuttajana Elina myös kertoo siitä, kuinka kaikki lapset otettiin erittäin hyvin vastaan ja kukaan ei enää halua muuttaa pois etelään. ”Romsin talli on tänä päivänä tyttöjen ”toinen koti””, Elina toteaa kiitollisena.  

Maatalouden ja maaseudun tulevaisuus 

Maaseudun tulevaisuus on Matin mielestä hyvä, mutta maatalouden tulevaisuus on eri kysymys. Elina ei aio kasvattaa tilaa erikoiskasvinviljelyllä, vaan tehdä tilan toimintaa kannattavammaksi muilla liitännäiselinkeinoilla. ”Uskon, että erilaisia tiloja tulee, joissa erikoistutaan ja lisätään toimintaa erilaisia lisäelinkeinoja, eikä niinkään tilakokoa kasvattamalla,” Elina pohtii maatalouden tulevaisuutta. 

”Yhteistyötä tullaan tekemään jatkossakin paljon, koska yhteistyötä tekemällä oikeasti pärjätään. Kun yrittäjän kädet eivät ole sidottu vain 8-16 työaikaan niin saadaan mahdollisuuksia tehdä juuri omannäköistä toimintaa vapailla käsillä.”, Elina visioi.  

Yksi suurimmista haasteista yrittäjän mielestä on todella kova byrokratia, joka ohjaa siihen, mitä tulisi tilalla tehdä, vaikka välissä se ei olisi järkevää. Elina toivoisi, että byrokratia vähenisi ja antaisi yrittäjälle enemmän mahdollisuuksia tehdä kestäviä ja kannattavia päätöksiä. ”Välillä sitä joutuu vain katsomaan, että mitä tällä kertaa vaaditaan, että mihin täytyy taipua eikä niinkään mitä olisi järkevintä tehdä tilalla nyt. Parasta tietenkin olisi se, että tätäkin työtä voisi tehdä ilman tukia, jolloin byrokratia jäisi kokonaan pois.”, Elina pohtii. 

Vinkkejä muilla maaseutuyrittäjille 

”Vaikka tekisit kuinka hyvät suunnitelmat, niin niillä ei ole mitään virkaa jos et uskalla niitä kokeilla. Voit tehdä laskelmia ja suunnitelmia vaikka kymmenen vuotta mutta todellisuus selviää vasta kun kokeilet.”, yrittäjä summaa.  

”Se mitä suunniteltiin tehdä omalla tilalla alussa ei ole sitä mitä tilalla oikeasti tehdään,” Elina paljastaa. Yrittäjän mielestä on tärkeää kehittää ja kehittyä koko ajan samalla kuin tekee. ”Jos olet miettinyt, että olisi mukava muuttaa Tervolaan – etsi paikka ja muuta – katso sitten mitä teet – mahdollisuuksia löytyy aina, varsinkin yrittäjänä,” Elina vinkkaa.  

”Pieniin ja isoihin asioihin saa aina apuja, kun vain uskaltaa kysyä. Voi myöntää, että nyt en tiedä tästä asiasta tai hommasta mitään ja aina löytyy joku, joka tietää enemmän.”, Elina kehottaa. ”Kerrankin laitoin kuvan traktorista ja osasta ja kysyin kummalle puolelle tämä tulee, ja sain paluuviestinä kuvan jossa kerrottiin, että näin on minulla,” Elina kertoo.  

Tilallisen mukaan on myös tärkeää huomata, että vaikka olisi tehnyt aiemmin traktorilla ja eri työkoneilla työtä, on paljon mitä pitää vielä oppia. Kuten vaikka se, millaiset kosteustasot tulee olla eri maalajeilla kun eri lajeja viljellään. ”Kukaan ei ole vielä sanonut, että enpä kerro – joten muista kysyä!”, Elina muistuttaa.  

Tilan sivut ja somekanavat haltuun 

Tilan löydät netistä ja somesta Nokko Arctic Experience nimellä. Yrityksen nimi Nokko onkin sitten oma tarinansa. Osaatko arvata mistä se tulee? Tiedätkö, että Nokko tarkoittaa oikeasti riittävää? ”Onhan tämä ihan nokko maatila 😉 ” Elina toteaa pilkettä silmäkulmassa.  


Jaa sivu eteenpäin