Kalle ja Mikko Forsell - Maatalousyhtymä ja verkosto tukena maidontuotannossa

Vuoden 2022 maaseutuyrittäjä Keminmaassa

Maatalousyhtymä Forsell valittiin vuoden 2022 maaseutuyrittäjäksi Keminmaassa. MTK-Alakemijoki perusteli voittajan valintaa seuraavasti: ”Yrittäjät ovat olleet kärsivällisiä ja pitkäjänteisiä työskennellessään maatalouden parissa.”

Taustaa palkinnon jakamiselle Keminmaassa ja Tervolassa

Tervolan kunnanhallituksen 18.10.2006/283 § ja Keminmaan kunnanhallituksen 10.10.2006/448 § hyväksymän Ala-Kemijoen maaseutuyrittäjä-palkinnon jakosäännön mukaisesti vuosittain jaetaan Tervolan ja Keminmaan kuntien myöntämä tunnustuspalkinto tervolalaiselle tai keminmaalaiselle merkittävää maataloutta tai muuta maaseutuelinkeino-toimintaa harjoittavalle yrittäjälle tai yritykselle.

Palkinnon myöntämisperustelut ovat jakosäännön 5 §:n mukaan seuraavat:

• yrityksen omaperäisyys ja esimerkillisyys
• yrityksen työllistävä vaikutus
• yrityksen kehittyminen ja palkinnon saajan panos siihen
• uusien tuotteiden ja tuotantomuotojen onnistunut soveltaminen
• uusien työ- ym. menetelmien onnistunut soveltaminen
• työsuojelu- ja ympäristönäkökohdat
• muut huomion arvoiset näkökohdat

Maaseutuyrittäjäpalkinnon myöntää Tervolan kunnanhallitus maaseutulautakunnan tekemän esityksen perusteella. Maaseutulautakunta pyytää ennen esityksen tekemistä paikalliselta maataloustuottajayhdistykseltä ehdotuksen palkinnonsaajaehdokkaista. MTK-Alakemijoki esittää vuoden 2022 maaseutuyrittäjäpalkinnon saajan maaseutulautakunnan kokouksessa. Vuorossa on keminmaalainen maatalousyrittäjä.

Maatalousyhtymäksi

Maatalousyhtymä Forsell on alun perin ollut Kallen (-89) ja Mikon (-92) kotitila. Maatalousyhtymässä on mukana Kallen ja Mikon lisäksi heidän äiti Jaana. Kaikilla yrittäjillä on lähietäisyydellä omat talot ja omat perheet. Kallen perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Mikolla on myös kaksi lasta.  Yrittäjät ovat yhtä aktiivisesti mukana tilan töissä. Maatalousyhtymä on perustettu 2011. Kalle on ollut tilalla töissä jo pienestä asti, jolloin kiinnostus on herännyt konetöihin. ”Tällä hetkellä tuntuu, että motivaatiota saa hakea, koska kannattavuus kustannusten nousun vuoksi on heikompi,” Kalle kertoo.

”Maatalousyhtymän perustaminen perinteisen sukupolvenvaihdoksen sijaan oli kaikille parhain ratkaisu,” Kalle muistelee. Tila alun perin oli mietitty siirtyvän Kallelle, mutta kun tilannetta tarkasteltiin useammasta näkökulmasta, yrittäjät päättivät perustaa maatalousyhtymän. Tilalle olisi pitänyt palkata työntekijä jos sukupolvenvaihdos olisi tehty, joten järkevämmäksi vaihtoehdoksi yrittäjille tuli jakaa työt yhtymän kautta.

Kalle ja Mikko ovat käyneet maaseutuyrittäjä koulun Louella Tervolassa. Kallella kiinnostivat alusta saakka eniten konehommat ja sitä kautta yhtymässä peltojen kunnossapito on Kallen vastuulla. Mikko ja Jaana ovat enemmän navetassa ja Jaana hoitaa tilan kirjanpidon.

”Yhtymässä työskentely antaa vapautta tehdä töitä omalla tavalla ja tehdä sitä missä on hyvä,” Kalle summaa.

Tilalla käy töissä myös naapurin nuori mies Petteri työskentelemässä ainakin muutamana päivänä viikossa. ”Kaikille on apua siitä, että on ylimääräinen käsipari auttamassa siellä missä on tarvetta,” Kalle kertoo.

Perinteistä maataloutta verkoston kanssa

Tilalla on peltoa 120 hehtaaria, joista vuokramaita on 64 hehtaaria. Pääasiassa pellot ovat nurmella ja vihantaviljalla. Peltotyöt hoidetaan kolmen tilan kesken lähialueelta. ”Yhteistyön kautta saadaan nopeasti tehtyä peltotyöt ja se on toiminut,” Kalle sanoo. Pienimuotoisesti Kalle tekee koneurakointia pihojen puhdistuksen muodossa.

Nautoja tilalla on reilu 100 eläintä. Vuonna 2021 tilalla tuotettiin maitoa 640 287 litraa. Naudat ovat tilalla perinteistä Holsteiniä, Ayshireä ja erilaisia liharisteytyksiä. Tilalta löytyy myös koira ja kissoja niin sisältä kuin navetassa. Muutoksia rotuihin ei ole tulossa eikä myöskään lisäyksiä tilalle. ”Sopimusmaidon vuoksi, täytyy pitää maidontuotanto tasaisena, eikä lisäykselle ole tällä hetkellä mahdollisuuksia,” Kalle kertoo. Tilalla kasvatetaan hiehoja itse, että saadaan lisättyä kannattavuutta tilalle.

Tilan maito menee tällä hetkellä Valiolle ja liha Atrialle. Liha meni aiemmin Rönkälle, mutta nyt tilanne on tilalla muuttunut sen osalta. Palautuksina otetaan välillä itselle lihaa, mutta tilalta sitä ei myydä eteenpäin. Lihantuotanto on tilalla pientä, joten sen vuoksi yrittäjät eivät ole kokeneet kannattavaksi tuottaa lähiruokaa. Maidonjalostus tuntuu myös työläältä ajatukselta lähiruoan tuottamiseksi ryhtymiseksi. Tilalliset kokevat, että matka on myös haaste, että miten saataisiin toimitettua tuotteet perille kun asutaan hieman syrjemmässä. ”REKOa en ole käyttänyt, mutta kotimaista ruokaa ostetaan. Aina pitää pelata kotiinpäin ja ostaa kotimaista,” Kalle sanoo.

Eläinten hyvinvoinnista pidetään huolta tilalla muun muassa siten, että tilalta löytyy perinteisiä karjaharjoja. Tämän lisäksi tilalta löytyy 1000 neliön jaloittelutarha, jossa eläimet mielellään kulkevat ympäri vuoden. ”Lehmät kyllä sietävät pakkasta, mutta aina ei kannata kovimmilla pakkasilla pitää ovia auki, ettei paikat jäädy,” kertoo Kalle.

Maaseudun tulevaisuus

Tällä hetkellä maatalouden tulevaisuus on epävarmaa. Tilalla yritetään sinnitellä ja mennä eteenpäin. Kaikki mahdolliset tavat säästää on otettu käyttöön eikä laajennusajatuksia löydy. Koko ajan tilalla on jotain pientä kehittämistä mutta eteenpäin mennää koko ajan.

Parasta maaseutuyrittäjyydessä ja vinkit tuleville

”Hommat on tehtävä mutta kellon aikaa ei kukaan sano,” Kalle toteaa. Yrittäjien mielestä se, että voi itse päättää työnrytmin ja tehdä niitä asioita missä on hyvä. ”Kokemuksella on merkitystä,” Kalle huomauttaa. Aina kannattaa tutustua muihin tiloihin yrittäjien näkökulmasta. ”Jos mietit johonkin uuteen investoimista, niin kannattaa käydä katsomassa niitä muilla tiloilla – ei silloin kun ne otetaan käyttöön vaan vuoden päästä siitä kun on jo käyttökokemusta,” Kalle jatkaa. Tilalliset ovat myös käyneet laajasti ympäri Suomea erilaisia tiloja läpi, että ovat voineet miettiä mikä omalle tilalle on paras ratkaisu.