Luomua lammastilalla Torniossa
Vuoden 2022 Tornion maaseutuyrittäjät Petri Leinonen ja Jaana Väisänen ovat tutkijataustaisia ”ideologisia luomuviljelijöitä” lammastilallaan. Tilalla viljely on alusta asti ollut luomua eikä tavanomaiseen siirtymistä ole siellä harkittu. Pariskunta on aktiivinen Kukkolan kylässään ja rakentaneet toimintaansa sitkeästi.
Etelän kautta pohjoiseen
Luomutila on Petrin isän kotipaikka, jossa hän on toiminut tädillensä kesäpoikana. Tilalla oli 20 hehtaaria pusikoitunutta peltoa vaan ei minkäänlaisia tuotantorakennuksia pariskunnan tullessa tilalle. Huhtikuun 2004 lopussa pariskunta haki ensimmäistä kertaa tukia yrittäjinä ja tilatunnus oli jo sitä ennen haettu maataloustoimistosta.
Petrin isä ei jäänyt aikanaan tilalle jatkamaan, joten Petri on itse Rovaniemeltä kotoisin. Jaanan isä oli Kittilästä kotoisin, opiskellut Torniossa ja jatko-opintojen jälkeen päätyi Ylöjärvelle, josta Jaana on kotoisin. Pariskunta on tavannut Helsingissä ja molemmilla heistä on tutkijatausta. He muuttivat yhdessä Juvalle, ja työskentelivät pitkään luomututkimuksen ja kehitystyön parissa.
Pusikkopelloista luomutilallisiksi
Pariskunta muutti tilalle vuonna 2004. Neljänkymmen ikäraja yrittäjillä oli juuri sivuutettu eli nuoren viljelijän aloitustukia ei saanut. ”Alkuvaiheessa saatoimme sanoa, että tiedetään kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei tiedetty osataanko tehdä käytännössä. Käytännössä ei ollut valmistaa infraa, mutta ei myöskään viittä sukupolvea olkapäällä edellyttämässä tietynlaista tekemistä. Tehtiin hommat sitten niin sanotusti perse edellä puuhun, eli jotain olisi voinut tehdä helpomminkin”, Petri toteaa.
Pariskunnalla oli kaksi vaihtoehtoa tuotannolle: joko pienellä alalla vihanneksia yhteistyössä jonkun karjatilan kanssa tai sitten lammastuotanto. Yrittäjät halusivat pelastaa pusikoituneen kylämaiseman, joten se käänsi valinnan lampaisiin. ”Maataloussihteeri Matti Lankila tunnusti, että ainakin liikenneturvallisuus Kukkolassa on parantunut huomattavasti, kun hänen ei tarvitse enää laittaa silmiä kiinni ohi ajaessaan”, Petri muistelee. Tilan lampaat laiduntavat lähes koko kesän varsinaisten viljelypeltojen ulkopuolella luonnonniityillä.
Omaa peltoa tilallisilla on 30 hehtaaria ja vuokralla 50 hehtaaria. Luonnonlaitumia on käytössä 60 hehtaaria, joista on 5 hehtaaria omia ja sopimuslaitumia 35. Tänä vuonna pariskunta on tehnyt 32 maanvuokrasopimusta luonnonlaitumista. ”Luonnonlaitumet ovat pieniä, jopa alle hehtaarin palstoja”, Petri sanoo. Peltojen osalta tilanne on Petrin mukaan parantunut paljon tilusjärjestelyn jälkeen, vaikka tilan vuokralaitumet ovat yhä tilkkutäkkiä.
Vuonna 2006 tilalle tulivat ensimmäiset lampaat ja lampola tehtiin vuonna 2008. Aluksi tilalliset ostivat 20 uuhta, ja siitä katras kasvoi nopeasti nykyiseen 130 uuheen. Vuoden kierrossa pääluku vaihtelee 250–400 lampaan välillä. Karitsointi on tilalla jaettu syksylle ja keväälle, sillä muut työt ja yritystoiminta pakottavat rauhoittamaan kevätkautta. Varastohalli tilalle rakennettiin 8 vuotta sitten, ja nyt yrittäjien työn alla on verstasrakennus. ”Täytyy olla kärsivällisyyttä ja työtä saa tehdä niin paljon, kuin haluaa. Ei ole kaduttu, kun tänne on tultu”, Petri sanoo.
Tilalliset pitävät eläinten hyvinvoinnista huolta muun muassa tarkistamalla laitumet päivittäin sekä kulkemalla lampolassa ja sen läpi aina ohi mennessään. ”Aina kävellään lampolan läpi ja skannataan samalla katseella koko ajan, käyttäytyykö joku kummasti. Jos sitten huomataan jotain poikkeavaa, merkitään väriliidulla merkki otsaan ja seurataan, käyttäytyykö eläin edelleen poikkeavasti vai oliko vain hetkellinen huomio”, Petri avaa käytäntöä. Tilalla käy vuosittain eläinlääkäri, jonka kanssa käydään eläinten terveys läpi terveydenhoitosopimuksen mukaisesti.
Aktiivisia toimijoita
Petrillä on myös Elomestari Oy -yritys, jonka hän perusti jo Juvalla. Elomestari tarjoaa luomuviljelyn tuotteita ja palveluita ammattiviljelijöille palkokasvi- ja puutarhatuotantoon. Elomestari työllistää Petrin noin 3 kuukautta ja vaikka Petri on Elomestarista vastuussa, auttaa Jaana aina välillä prosessien nopeuttamiseksi. Elomestarin kautta yrittäjä myy tuotteita, jotka toimitetaan asiakkaille postitse.
Yrityksen sijaintipaikkaa miettiessä Petri toteaa: ”Oulu-Jyväskylä väli olisi ollut optimaalinen, että posti kulkisi minne vain päivässä.” Tilalla käy Elomestarin asioilla asiakkaita harvoin, tähän mennessä kaksi, kun taas Juvalla asiakkaita kävi noin kymmenen vuodessa. Yrityksessä asiakkaita on ympäri Suomen ja jopa ulkomailla. ”Kunhan posti kulkee, ei katuosoitteella ole Elomestarin kannalta merkitystä”, Petri toteaa.
Jaana teki aluksi muutaman vuoden Tervolassa lähiruokaan liittyvän hankkeen ja on toiminut Oulun ammattikorkeakoulussa opettajana sekä projektipäällikönä. Pari vuotta sitten Jaanan projekti päättyi, eikä hän lähtenyt enää uuteen projektiin. Tilallisille vuosien ajan ulkopuolinen lisätulo oli välttämätöntä, jotta perheen talous pysyi pystyssä.
Petrillä on ollut luottamustoimia mm. useita vuosia Leaderin hallituksessa ja Suomen lammasyhdistyksessä, molemmat ovat aktiiveja kyläyhdistyksessä, sekä hallituksessa että kylätalon kehittämishankkeissa. Yrittäjäpari ovat olleet kyläyhdistyksen puheenjohtajia ja Jaana on sihteeri tälläkin hetkellä. Petri oli ensimmäisiä hyrrän kautta hanketta hakeneita toimijoita kylässä, jotta kylätalolle saatiin maalämpö.
Ikuisia luomuja
Pariskunnalla ovat aina olleet ympäristökysymykset mielessä. Petrin mielestä ympäristöinsinöörin asenteella ajatellaan, kuinka tehdä asioita fiksusti kokonaisuuden kannalta. ”Omaan ajatusrakennelmaan sopii paremmin uuden kehittäminen kuin lupaviranomaisena toimiminen”, Petri sanoo. Luomuviljely on yrittäjien näkökulmasta juuri tällaista aktiivista kehittämistä. ”Tutkimusaikana ei alkuun ollut kotimaista tietoa, niin katsottiin yhdessä mitä maailmalla on jo tehty ja mikä sopii Suomen oloihin. Huomattiin, että saksalaiset olivat jo pitkään tutkineet ja kirjoittaneet asiasta, mutta ilmaston ollessa erilainen kaikkea ei voi tuoda tänne olosuhteisiin, joten meidän täytyi soveltaa asiat pohjoiseen”, Petri muistelee.
Petrin mukaan Juvalla on eri maalajit, kuin pohjoisessa. ”Tornioon tultaessa tuli eri maalajit ja olosuhteet vastaan. Alkuvaiheessa meni vuosia opetellessa, miten aiemmin opittua tietoa pystyi käyttämään uusissa oloissa”, Petri kertoo. Pari vuotta sitten Petri meni Maaneuvo-valmennukseen, jonka avulla hän pystyi päivittämään osaamista myös siksi, että hän antoi luomuneuvontaa yritystoiminnan kautta.
Petri kertoo, että voi ajatella monesta eri näkökulmasta riippuen siitä, mitä väitettä haluaa tukea. ”Yrittäjän on pakko hyväksyä annetut puitteet; kaikki ei ole mahdollista, vaikka edunvalvojana olisinkin eri mieltä”, miettii Petri. Tilalliset muistuttavat, että luomuviljelijänä viljelykierrosta ja perusasioista ei voi joustaa. Petrin mukaan luomubyrokratiassa ja ympäristösopimusten kanssa hallinto on menty ehkä jopa ohi sen mitä on järkevää tehdä, mutta muutoksiin on vain sopeuduttava.
Petri on ollut vaikuttamassa luomun sääntöihin jo aikana ennen EU:ta ollessaan Luomuliiton työryhmissä. ”Maailma on harmaa ja linja täytyy vetää jonnekin. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että juristit ovat ottaneet niskalenkin käytännöstä ja asioiden käytäntöön vieminen on säännösten kirjoittajilta unohtunut”, Petri toteaa.
Omavaraisuutta ja yhteistyötä
Tuotannon suhteen tilalliset ovat suhteellisen omavaraisia. Kylvöt ja rehunteot tehdään tilalla itse, vaikkakin Petrin mukaan oma kalusto on ”mopoluokkaa”. Petri kertoo, että leikkuupuimuri löytyy koneyhtymästä ja lantalan tyhjennyksen ja lannanlevityksen tekee urakoitsija, kuten myös kaivinkonetyöt. Lähellä on Petrin mukaan toimijoita sekä urakoitsijoita ja hän tietää kenelle soittaa, mikäli tarvitsee apua.
Tänä vuonna tilalla on kaksi työntekijää pariskunnan lisäksi. Maisemalaidunnusta varten aidataan jopa 30 aarin kohteita ja toinen työntekijöistä onkin juuri tekemässä haastattelun aikaan Jaanan kanssa aitausta. Tilan kuumin sesonki alkaa toukokuun viimeisellä viikolla ja jatkuu juhannukselle, kun on tehtävänä peltotyöt sekä lampaiden laitumille vienti. Raivaus- ja kunnostusvaiheessa olevaa alaa on ollut jatkuvasti, tänä vuonna 6 hehtaaria kylvettiin ensimmäistä kertaa 50 vuoteen.
Vihannesten viljelyyn yrittäjillä ei nykyisellään aika riitä. Tilallisilla on pohdinnassa, josko kuvioihin saisi toisen yrittäjän, jolloin tuotantopuoli saataisiin toimimaan avomaanpuutarhatuotannon suhteen. Parhaana vuonna tilalla on ollut pari hehtaaria naurista, mutta ympärivuotinen toiminta vaatisi lisää varastotiloja. ”Lampaat ei tarvi kaikkea peltoa mitä on käytettävissä joten toivon mukaan löytyisi puutarhayrittäjä mukaan kokonaisuuteen”, Petri haaveilee. Petrin mukaan pellot ovat siinä kunnossa, että avomaanpuutarhatuotteet voisivat sopia tuotantoon.
Pariskunta toteaa realistisesti olevansa jo yli 60-vuotiaita, eli jatkoa varten on lähivuosina löydettävä uusi yrittäjä. Tila on kannattavuusseurannassa, jotta voidaan pohjustaa mitä on tarjota tuleville yrittäjille.
Yrittäjyyttä pohtiville
Petri neuvoo seuraamaan laajalla skaalalla toimintaympäristöä, mediaa, sosiaalista mediaa ja kaikkea mahdollista tietoa mitä on saatavilla. Yrittäjien mielestä tavoitteena tulee olla se, etteivät toimintaympäristön muutokset tule ”yllätyksenä”. Yrittäjän on myös oltava valmis tekemään Petrin mielestä töitä iltapäivä neljän jälkeen. ”Monenlaisella pohjakoulutuksella pärjää, jos haluaa. Hanki apuja siihen, mitä et osaa”, Petri sanoo. ”Tietoa on aina saatavilla. Tutkijataustalla tietää, että ei voi tietää kaikkea”, Petri muistuttaa.
Yrittäjyyttä miettivälle Petri myös korostaa kärsivällisyyttä ja asioiden laskemista etukäteen. ”Kun tilatunnus hankitaan, saat asiantuntija-apua todella paljon ilmaiseksi. Hyödynnä sitä!”, Petri vinkkaa. Jaanan ja Petrin ensimmäiset viisi-kuusi vuotta olivat äärimmäisen tiukkoja. Tilan lampolaa suunniteltaessa yrittäjät teettivät maksuvalmiuslaskelmia eri oletuksilla, myös huonommilla. ”Kun ei ole perämetsiä, on pakko huolehtia, ettei tule vouti vaihtamaan lukkoja. Eli yritystoiminta oli saatava toimimaan”, Petri toteaa.
”Lammastilan tuloilla ei ajella uusilla autoilla. Mutta saamme tästä toimeentulon, pystytään tekemään monenlaista ja usein on hauskaakin. Sanovat, että lammastalous on luonnonmukainen tapa köyhtyä, mutta vielä on snorkkelin pää pidetty pinnan yläpuolella”, Petri toteaa pilkettä silmäkulmassa.
Kanavat haltuun
Löydät tilan Facebookista: Kukkolankosken luomu
Elomestari Oy:n löydät: Elomestari.fi
Jaa sivu eteenpäin