Omaperäistä yrittämistä Keminmaassa – Matti Ruonavaara
Lapin Maaseutugaalan perusteluteksti voittajasta:
”Matti Ruonavaara on valittu Tervolan ja Keminmaan kuntien puolesta vuoden maaseutuyrittäjäksi. Myöntämisperusteena olivat muun muassa yrityksen omaperäisyys ja esimerkillisyys.
Luomutuottajan Matti Ruonavaara on lähtenyt korvaamaan ohraryyneillä riisiä. Yrittäjä on tehnyt pitkän uran maataloudessa. Yrityksen tuotantosuunnat ovat muuttuneet vuosien varrella mutta innokas toimiminen maatalouden parissa maaseudulla on pysynyt vahvana.”
Tervetuloa tutustumaan tämän luomuyrittäjän tarinaan!
Vuoden 2024 maaseutuyrittäjä Keminmaasta
Tervolan kunta yhdessä Keminmaan kunnan kanssa on palkinnut vuoden 2024 maaseutuyrittäjänä luomutuottaja Matti Ruonavaaran. Palkinnon myöntämisperusteluina ovat muun muassa yrityksen omaperäisyys ja esimerkillisyys, yrityksen työllistävä vaikutus, yrityksen kehittyminen ja palkinnon saajan panos siihen, uusien tuotteiden ja tuotantomuotojen onnistunut soveltaminen, uusien työ- ym. menetelmien onnistunut soveltaminen, työsuojelu- ja ympäristönäkökohdat ja muut huomion arvoiset näkökohdat. Maaseutuyrittäjäpalkinnon myöntää Tervolan kunnanhallitus maaseutulautakunnan tekemän esityksen perusteella, joka pyytää ennen esityksen tekemistä paikalliselta maataloustuottajayhdistykseltä ehdotuksen palkinnonsaajaehdokkaista.
Yrittäjä palkittiin virallisesti Lapin maaseutugaalassa 25.10.2024 Torniossa.
Lapin Maaseutugaalan perusteluteksti voittajasta:
Matti Ruonavaara on valittu Tervolan ja Keminmaan kuntien puolesta vuoden maaseutuyrittäjäksi. Myöntämisperusteena olivat muun muassa yrityksen omaperäisyys ja esimerkillisyys.
Luomutuottajan Matti Ruonavaara on lähtenyt korvaamaan ohraryyneillä riisiä. Yrittäjä on tehnyt pitkän uran maataloudessa. Yrityksen tuotantosuunnat ovat muuttuneet vuosien varrella mutta innokas toimiminen maatalouden parissa maaseudulla on pysynyt vahvana.
Historiasta tähän päivään
Matti Ruonavaara on aloittanut tilanpidon vuonne 1997. Tilalla tehtiin silloin sukupolvenvaihdos ja tila toimi maatalousyhtymänä viisi vuotta, jonka jälkeen Matin äiti jäi tilalta myös eläkkeelle. Tilalla on aiemmin ollut myös lypsykarjaa sekä lampaita. Maatalousyhtymällä on aiemmin ollut myös enemmän metsäkoneurakointia, mutta Matin poika on jatkanut metsäkoneurakointia toisen yrityksen kautta. Tällä hetkellä Matti työskentelee tilallaan aktiivisesti vaimonsa kanssa.
Matti on käynyt maatalousoppilaitoksen, jonka jälkeen on toiminut lomittajana ennen tilanpidon aloittamista. Matin toimiessa lomittajana riitti oman kunnan alueella lomitettavia tiloja ihan lähietäisyydellä. Yrittäjälle oli kuitenkin hyvin selkeää se, että hän jatkaisi oman tilanpitoa sukupolvenvaihdoksen kautta. Eläintenhoito ei tuntunut yrittäjälle omalta suunnalta, joten lomittajana toimiessaan tiesi, että tulevaisuus tulisi olemaan jotain muuta maatalouden alalla. Tästä ajatuksesta huolimatta Matti ehti pitää eläimiä noin 10 vuoden ajan ennen kuin keskittyi toisenlaiseen toimintaan.
Tilalla poika toimii välillä kiireapulaisena, mutta hänen liiketoimintansa on pääasiassa metsäkoneurakoinnissa, jonka parista löytyy myös muita työntekijöitä. Matilla tämän hetkisenä tuotantosuuntana tilalla viljanviljelyn lisäksi viljan jalostus ja tuotteiden myynti. Jalostustoimintaa tilalla viljasta on tehty nyt muutaman vuoden ajan.
Tänä päivänä pääasiassa tilan pellot ovat neljän kilometrin säteellä, mutta löytyy osa myös 15km päässä. Yrittäjä ei koe tätä kovin haastavaksi, koska pääasiassa pellot ovat lähellä.
Riisin korvaus ohralla
Tilan viljat on pääasiassa jalostettu Tervolassa Alatalon myllyllä, mutta osittain myös Tyrnävän myllyllä. Ajatus viljan viljelystä lähti yrittäjällä kokeilunhalusta. ”Täytyi miettiä mitä sitä sitten tekisi, että saisi lisäarvoa tilalle,” yrittäjä kertoo. ”Nyt olen alkanut investoimaan omiin myllyn välineisiin, kun lähellä oleva mylly ei niin aktiivisesti toimi,” Matti kertoo. ”Ajatuksena on, että voi omat viljat käsitellä itse jalosteeksi,” yrittäjä jatkaa.
Erityisesti yrittäjää on haastanut se, että miten saada vilja käsittelyn jälkeenkin olemaan luomua. Käsittelytilat tulee yrittäjän mukaan olla sellaisia, että viljat voidaan käsitellä muista tuotteista erillään. Tulevaksi kesäksi yrittäjällä on ajatuksena saada hallinpohjaa suunniteltua omaa tuotantolaitosta varten.
”Kauraa, vehnää, ruista ja ohraa löytyy jalostuksesta tällä hetkellä,” yrittäjä kertoo. ”Pullaa ja kakkua on leivottu viljan jalostuksen jälkeen,” Matti jatkaa. Yrittäjä toteaa, että talvehtiminen viljoilla on haastavinta ja syyslajikkeet onnistuvat paremmin. ”Tämän kauden osalta puinti onnistui hyvin,” yrittäjä sanoo. Suoraan viljasta jalosteina löytyy muun muassa yritykseltä vehnäjauhoja, ruisjauhoja, ruisryynejä, ruishiutaleita, ohrajauhoja, ohraryynejä sekä ohrahiutaleita.
Hinnasto tällä hetkellä pienempiin määriin:
4€/kg (riippumatta missä jalostemuodossa)
10€/3pussia
Kaura on mennyt tähän asti lähinnä eläimille (pääasiassa hevosille lähialueilla) luomukaurana. Tilalla rehunurmella on pelloista reilu 75 hehtaaria, jonka tuotos menee pääasiassa luomukarjatiloille ja hevostiloille pyöröpaalien muodossa.
”Kaivurilla tehdään koneurakointia kyntö ja niittohommien lisäksi muille,” Matti kertoo. Suoramyyntiä tilalta tehdään erityisesti markkinoilla myymisen kautta. ”Tänä vuonna on vielä tulossa muutamat joulumyyjäiset, josta tuotteita pääsee ostamaan,” yrittäjä mainitsee.
Parasta maaseutuyrittäjyydessä
”Ehdottomasti oma vapaus,” yrittäjä toteaa. ”Saa päättää itse työpäivän pituuden ja rytmin mitä tekee,” Matti jatkaa.
Vinkit muille yrittäjille
”Lisäarvoa kannattaa miettiä, että miten sitä saa omalle työlle ja tekemiselle,” Matti vinkkaa. ”Meillä lisäarvoa hankitaan jalostustoiminnan ja koneurakoinnin kautta,” yrittäjä jatkaa. Yrittäjän mielestä kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan asioita käytännössä eikä jäädä vain teoriassa miettimään mitä, jos lähtisi. ”Kokemusta ja näkemystä kannattaa hakea muilla tiloilla työskentelyllä”, Matti toteaa. Yrittäjälle on löytynyt tietoa eri asioista hyvin etsimällä mutta yleensä jalostustoimintaan päästään testaamalla, kokemuksen ja kantapään kautta oppimalla.
”Ryynit menevät tällä hetkellä parhaiten kaupaksi. Ruista kun maistatetaan ryyneinä niin sitä menee silloin todella hyvin,” yrittäjä kertoo. Yrittäjän mielestä tuotteiden myynti sujuu parhaiten aina silloin kun on mahdollisuus maistattaa. ”Puolet enemmän myyntiä tulee jos voi maistattaa myyntipaikalla,” yrittäjä toteaa. ”Onnistuu tilata myös isompia määriä,” yrittäjä kertoo, kun keskustellaan mahdollisuudesta käyttää tuotteita isommissa jakeluissa ja keittiöissä. Nyt siis kannattaa julkisten keittiöiden ja muiden järjestäjien laittaa yrityksen tiedot ylös. Yrityksen tuotteita ei marketeista löydy, että kate pysyy sopivana. Yrityksen tuotteita saat useilta messuilta tai sitten suoraan yritykseen yhteyttä ottamalla. Lopusta löydät yrityksen yhteystiedot yhteydenottoja varten!
Tulevaisuus
”Speltti ja tattari voisivat olla kiinnostavia viljoja kokeilla,” yrittäjä visioi. Tilalla kokeiltiin rypsiä aiemmin, mutta se ei ottanut vielä menestyäkseen. Tulevaisuudessa yrittäjä aikoo panostaa enemmän myyntiin ja markkinointiin. ”Tällä tavalla myynti ei riitä, joten useampi tukijalka tulee olla. Nyt tukijalkoina on ollut viljojen jalostus ja koneurakointi,” yrittäjä kertoo.
Lisää apua kaipaisi erityisesti markkinointiin, koska se ei yrittäjälle itselle ole vahvuus. Verkkokauppaa yrittäjä on miettinyt, mutta vielä sellaista ei yrityksestä löydy. Yrittäjälle vinkattiin myös Graani-alustasta, yhtenä verkkokauppa-alustana. Lisää Graanista pääset lukemaan tästä: https://graani.fi/
Yrityksen yhteystiedot
Ruonavaara Matti
0400 161634
matti.ruonavaara@hotmail.fi
Ota ihmeessä yhteyttä yritykseen jos haluat päästä testaamaan tuotteita!
Jutun kuvat ja teksti; Tanja Häyrynen, maaseutupäällikkö
Jaa sivu eteenpäin