Rovaniemen kaupungin vuoden 2023 maaseutuyrittäjäpalkinto Pöyköntilalle

MTK-Rovaniemi perusteli voittajaehdokasta seuraavasti:

”Ehdokkaamme vuoden maaseutuyrittäjäksi on Pöyköntila, maitotilalliset Vikajärveltä, Matti ja Jaana Pöykkö.

Matti ja Jaana ovat toimineet tilalla yrittäjinä vuodesta 2001. Tilan toimintaa he ovat kehittäneet pitkäjänteisesti ja maitotila onkin kasvanut 20 paikkaisesta parsinavetasta yhden robotin navetaksi. Matti ja Jaana Pöykkö ovat positiivisella asenteellaan ja otteellaan tehneet maaseudun arkea tunnetuksi niin sosiaalisessa mediassa kuin alan tapahtumissakin. Aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaan ja pohjoisen maatalouden erityispiirteiden esille tuominen ja puolustaminen ovat olleet heille sydämen asia. He ovat hieno esimerkki siitä, että myös näin pohjoisessa on mahdollisuus pärjätä ja tuottaa puhdasta ruokaa suomalaisille suurella sydämellä.”

Maaseutupäällikkö perusteli erikseen kiertotalouden toteutumista tilalla seuraavasti:

”Kiertotalous näkyy tilalla siten, että maatalousmuovia on kierrätetty eri tavoin vuosien varrella. Yrittäjät kokevat tärkeäksi maatalousmuovin keräyksen ja kierrätyksen alueella ja on myös asiasta keskustellut eri toimijoiden kanssa. Tilalla kierrätetään oman tuotannon lietelanta nurmelle, jolloin saadaan kaikki ravinteet hyötykäyttöön lähelle. Tilalta myydään myös kuivaheinää muille, joten oman tuotannon hyödyntäminen myös muille tarvitsijoille, on todella tärkeä merkki kiertotalouden toteutumisesta, eikä raaka-aineiden hukkaamisesta.”

Pöyköntilan historia

Pöyköntilalle on tehty viimeisin sukupolvenvaihdos vuonna 2001, jolloin perheen nuorin lapsista Matti Pöykkö otti tilan haltuun. Sukupolvenvaihdos vuonna Jaana tuli myös Matin rinnalle tekemään töitä. Pöyköntilalla on maataloutta harjoitettu jo neljässä polvessa. Pöykön tilan pariskunta Kyllikki ja Jorma Pöykkö saivat ihka ensimmäisen vuoden maaseutuyritys palkinnon vuonna 1978, kun palkintoja alettiin jakamaan vuosittain. Matti on syntynyt vuonna 1977, joten hänellä ei tällaisesta palkinnosta ollut muistikuvia eikä myöskään tieto ollut välittynyt ennen maaseutupäällikön vierailua tilalle.

Matti ja Jaana tapasivat vuonna 2000. Jaana oli jonkin aikaa muualla töissä, mutta lähtiessään auttamaan tilalla ja tutustuttuaan tilan töihin, Matti pyysi Jaanaa jäämään tilalle töihin. Matti on käynyt Merkonomin tutkinnon jälkeen Louen maatalousoppilaitoksen ja Jaana on tullut Lukio opintojen saattelemana. Tilan alkuaikana vanhassa parsinavetassa tehtiin töitä viisi vuotta ja suunniteltiin samalla uutta navettaa, joka valmistui vuonna 2006. Uusi pihattonavetta sijaitsee tilalta muutaman kilometrin päästä. Uutta navettaa suunnitellessa tilalliset kiertelivät erilaisia tiloja ja miettivät mikä olisi paras juuri heille. Paikanvalinnassa tilallisilla oli haasteena se, että Vikajärven pinta nousee sen verran, että uusi navetta oli järkevämpi sijoittaa kauemmas nykyisestä kotitalosta ja entisestä navetasta.

Yrittäjät ovat raivanneet peltoa jo heti alkuvaiheesta lähtien ja tilanpaikkaa miettiessä raivattiin peltoa noin 10 hehtaarin edestä ja samalla rakentui tie kummulle, johon uusi navetta rakennettiin. Uuteen navettaan valikoitui asemalypsy, mutta vuonna 2011 vaihdettiin tilalla asemalypsy lypsyrobottiin. Tilan lehmämäärä ei lypsyaseman vaihtuessa vaihtunut vaan koko ajan uuden navetan ollessa käytössä lehmämäärä on ollut 60. Viimeisinä vuosina on tilalliset raivanneet noin 25 hehtaaria uutta peltoa. Muutoksia eläinten ruokintaan tehtiin kolme vuotta sitten, kun aloitettiin syöttää apetta.

Perheeseen kuuluu pariskunnan lisäksi Oona (20v) ja Aleksi (16v). Lapsista on ollut tilalla apuja ja erityisesti Aleksi on innostunut auttamaan peltotöissä ja muissa konetöissä. ”Tulevaisuudesta ei osaa sanoa, että innostuuko lapset ottamaan tilaa haltuun, mutta siihen on vielä aikaa,” yrittäjät toteavat.

Pöyköntila nyt

Pöyköntilalla omaa peltoa on nurmella noin 65 hehtaaria ja vuokralla noin 60 hehtaaria. Tila on panostanut siihen, että kuivaheinää voidaan tehdä myös myyntiin saakka parin vuoden ajan. Tilalla lypsyssä on 60 lypsävää lehmää ja 50 nuorta karjaa. ”Lehmän kasvattaminen ennen lypsyä kestää 2 vuotta, ensimmäisellä kaudella lypsetään jonkin verran, sitten paremmin ja sitten taas enemmän. Samaa eläintä, jos pystyy pitämään 7 vuotta, on iso projekti ja sen onnistuessa tietää miksi tätä työtä tehdään.” Matti kertoo.

Tilalta löytyy vain lypsylehmiä, roduista löytyy Holsteinia ja Ayshireä noin puolet ja puolet eläimistä. Lapin lehmiä oli muutama aiemmin tilalla. ”Lapin lehmät olivat oikein mukavia ja tykkäsivät paljon rapsutuksista ja kiva oli kun kutsumalla tulivat luokse,” yrittäjät kertovat. Eläimille navetasta löytyy harjakone ja vesialtaat ja robottilypsykonetta lehmät saavat käyttää halutessaan. ”Eläimiä hoidetaan ja huolehditaan mahdollisimman hyvin. Jos eläimelle tulee haava tai pipi niin hoidetaan samalla tavalla kuin lapsilla – haava puhdistetaan ja hoidetaan.”, tilalliset kertovat. ”Tytöillä on tietysti myös kynnenhoitopäivät kolme kertaa vuodessa,” Jaana toteaa.

Eläimet tykkäävät käydä tilalla jaloittelemassa ulkona pitkälle syksyä. ”Kesälläkin pyörähtävät ulkona mutta monesti menevät sisälle varjoon lämpimillä päivillä,” yrittäjät kertovat. Tilan maito menee Valiolle ja teuraat Rönkälle eli Atrialle. ”Tilalta tuotteiden suoramyynti vaatisi lisää aikaa, ja tärkeää on kuitenkin miettiä myös omaa aikaa, eikä vain työtä,” molemmat yrittäjät toteavat kun mietitään voisiko tilalta myydä tuotteita suoraan ostajille.

”Kuljetushintojen noustessa on saanut paljon toimitettua kuivaheinää lähialueille niin hevostiloille kuin porotiloille,” Matti kertoo. Tilalta on viety pisimmillään 130km matkan taakse kuivaheinäkuormaa. ”Siinä sai istua 3h yhteen suuntaan traktorissa, mutta mikäpä se siinä istuessa,” Matti jatkaa.

Talvella tilalta on saanut myös aurauspalveluita koska kylällä ei ole omaa auramiestä. ”Välillä tulee kyselyitä, että käytkö avaamassa tien, ja sitten olen käynyt. Vielä on ehtinyt käymään.”, Matti toteaa. Tilalla hoidetaan työt oman perheen voimin. Heinänteossa on ollut apumies, tilan oman pojan lisäksi. Harjoittelijoita tilalla on käynyt useita. Tilan harjoittelijat ovat olleet pääasiassa agrologiopiskelijoita. ”Haasteena harjoittelijoiden kanssa peltotöissä on se, että koska peltotyöt vaativat niin monta erilaista konetta on hankala ehtiä oppimaan kaikkien käyttöä lyhyessä ajassa,” Matti pohtii.

Tilalta käy hakemassa maatalousmuovit MKH-kuljetus. Tänä vuonna tilalliset ovat pitäneet huolta siitä, että muovien seasta on otettu verkot pois ja muovit on puhdistettu kunnolla, ettei sieltä löydy hiekkaa tai rehua. ”Nyt kun joku keksisi mitä tuotteita siitä voisi joku tehdä niin materiaalia olisi ainakin hyvin saatavilla,” Matti visioi.

Parasta maaseutuyrittäjyydessä

”Työ on raskasta ja sitovaa mutta siinä on paljon hyviä puolia,” Matti aloittaa. ”Maatalous on todella iso kokonaisuus mikä täytyy saada toimimaan maan muokkauksesta – viljelyyn ja siemennyksestä hyvän tuotannon lypsävän lehmän pitkäaikaiseen käyttöön,” Matti jatkaa.

”Ehdottomasti parasta on se, että osaa montaa hommaa kun työskentelee tilalla. Ei pelkää minkäänlaisia töitä tai konehommia.”, Jaana kertoo. Jaanan mielestä kesällä työ on todella vaihtelevaa, vaikka lehmät tykkäävät tasaisesta ympäristöstä ja toiminnasta, mutta elämä ei maatilalla pääse tylsäksi. ”Talvella on rauhallisempaa mutta silloin voi tehdä omia muita hommia ja harrastuksia,” Jaana jatkaa. Jaanan mielestä eläinten kanssa tekeminen on todella antoisaa ja vasikoiden kanssa on ihana työskennellä. ”Toiset on heti kavereita ja toiset vähemmän,” Jaana kuvailee. ”Ruoantuottaminen Suomessa on todella tärkeää,” Jaana lopettaa.

Molemmat yrittäjät toimivat myös luottamusmiehinä ja siihen saa varata aikaa. ”Tilalla hoidetaan itse työt perheenä, joten ylimääräistä aikaa ei ole niin paljon. Tärkeintä kuitenkin on ne eläimet, koska jos niihin ei panosta ei myöskään saada parasta tulosta mitä muuten saataisiin,” Jaana ja Matti kertovat. Luottamusmiestehtävissä pariskunta haluaa olla senkin vuoksi, että voitaisiin tuoda esille, että napapiirin pohjois-puolellakin voidaan elättää maataloudella itsensä ja ruoantuotanto on todella tärkeää.

Vinkkejä tuleville maaseutuyrittäjille

”Ei kannata rohmuta liikaa ylimääräistä vaan keskittyä siihen mikä on tärkeintä. Jos sinulla on maidontuotantotila – keskity lehmiin.”, Jaana jakaa vinkkinsä. Jaanan mielestä myös omasta kunnosta huolenpitäminen on tärkeää, että jaksaa paremmin. ”Välillä on myös hyvä juhlia ja käydä vaikka konserteissa,” Jaana toteaa.

Tilalliset ovat yhdessä sitä mieltä että parisuhteelle kannattaa ottaa aikaa ja tehdä yhdessä muitakin kuin maataloustöitä. ”Aina voi kysyä muilta, jos kaipaat tietoa, ihmiset ovat innokkaita jakamaan omasta tiedostaan,” Matti toteaa.

Tilalliset vinkkaavat myös koulutuksen tärkeydestä. ”Kannattaa käydä kouluja, koska tämä on monimutkainen ala”, yrittäjät toteavat. Matti ylistää miten Louen ammattioppilaitos oli todella hyvä koulu ja kuinka hän oppi siellä opiskellessaan paljon uutta. ”Erityisesti oli mielenkiintoista tietää lisää lehmien hoidosta ja miten eri tavalla eri tiloilla hoidetaan lehmiä,” Matti toteaa.

Tilalliset uskovat tulevaisuuteen ja rohkaisevat myös muita uskomaan. ”Meillä on hyvä täällä viljellä eikä ole samanlaisia ongelmia mitä monissa muissa etelän maissa,” Matti pohtii.