Ympärivuotista maaseutumatkailua: Kotieläinpuisto Arkadia
Simossa Kotieläinpuisto Arkadiaa pyörittävät Päivi Ruotsalainen ja Samuli Myllyneva ovat rakentaneet yrityksensä visioiden alusta asti koko päivän asiakkaita palvelevaa puistoa. Pariskunta on kehittänyt myös talvimatkailutoimintaa ja tulevaisuudessa tavoitteena on investoida majoituspalveluihin.
Lampureista maatilamatkailu yrittäjiksi
Kotieläinpuisto Arkadia on rakennettu 2015 ja avattu vuonna 2016. Sitä ennen pariskunnalla oli lampaita, mutta ajatuksena oli jo pidempään maatilamatkailutoiminta. Päivi ja Samuli pyörittivät yritystä vanhalla tilalla ja miettivät kuinka kehittää maatilamatkailua. Majoitustoimintaakin ajateltiin ja vanha rakennus haluttiin kahvilaksi. Alusta asti pariskunnalla oli tavoitteena isompaa toimintaa eikä vain kotieläinpiha, jota tulla katsomaan. Yrittäjät halusivat, että ihmisillä on helppo tulla paikalle ja tilalla olisi puistomainen miljöö. Päivi ja Samuli halusivat, että ihmiset viihtyisivät kotieläinpuistossa koko päivän ja asiakaskuntaa olisi vauvasta vaariin. Tilalla on paljon lapsipainotteista aktiviteettia pomppulinnasta trampoliiniin, mutta tilan kohderyhmään kuuluu myös ilman lapsia paikalle saapuvat aikuiset. Pariskunta on rakentanut yritystään eläin- ja elämyspuistotyyliseksi.
Kahvilan ravintolapalvelut ovat iso osa puiston kokonaisuutta. Vuonna 2016 puolet 1850-luvun tienoilla rakennetusta, jo huonossa kunnossa olevasta osasta, vanhasta talosta oli remontoitu. Toinen puoli rakennuksesta remontoitiin myöhemmin. Puistoon voi tulla viettämään päivää ja ruokailla paikan päällä. Yrittäjäpariskunta kehittää toimintaansa jatkuvasti ja rakentavat joka vuosi jotain uutta. ”Täytyy uskaltaa isosti, että saa näkyvyyttä”, Päivi toteaa. Suurin kompastuskivi yrittäjille on markkinointi, johon Päivi kokee, että siihen täytyisi enemmän panostaa. ”Täytyisi olla ulkopuolinen ihminen tekemässä markkinointia, koska se vie aikaa, jota meillä ei ole tällä hetkellä ylimääräistä”, Päivi summaa. Kotieläinpuistoa on markkinoitu tähän mennessä muutamalla lehti-ilmoituksella sekä sosiaalisessa mediassa.
Kotieläinpuisto ei kuitenkaan yksistään riitä kesäkäytössä toimeentuloon. Yrittäjät ovat kehittäneet näin ollen myös talvimatkailua. He rakensivat porotilakodan kotaravintolaksi, jossa mahtuu kerrallaan linja-autollinen asiakkaita ruokailemaan. Talvimatkailun asiakkaat ovat pääasiassa kansainvälisiä ja asiakkaita käytetään poroajelulla sekä kerrotaan poronhoidosta porotilavierailulla. Vierailevan ryhmän tarpeiden mukaan ruokaillaan tai vain kahvitellaan. Kesäaikana kotieläinpuiston ohella ei ole vielä ohjelmapalveluita.
Tilalla työskentelee yrittäjäpariskunnan lisäksi ympärivuotisesti yksi työntekijä. Sesonkiaikoina yritykseen palkataan lisää työvoimaa, joskin sesonkityöntekijöitä on Päivin mukaan haastavaa löytää. ”Olisi hienoa, jos voisi tarjota ympärivuotisia työpaikkoja ja olisi vakihenkilökuntaa”, Päivi kertoo. Lampaita yrittäjillä oli enemmän vielä viime syksyyn asti ja lampaat toimivat kesäisin maisemanhoidossa. Kun yrittäjät eivät saaneet rakentaa uutta lampolaa, ei lammastaloudesta tullut enää päätuotantosuuntaa. Lampaita vähennettiin tilalla ja nyt pariskunta on panostanut vielä enemmän kotieläinpuistoon.
Parasta maaseutuyrittäjänä on monipuolisuus
Päivin mielestä maaseutuyrittäjyydessä parasta on monipuolisuus. ”On iso lahja, että saa tehdä töitä perheenä”, Jaana sanoo. Kotieläinpuiston askareet kuuluvat koko perheen kotitöihin sekä iltarutiineihin ja parhaimmillaan katon alla on asunut yhdeksän ihmistä. Tällä hetkellä kotona asuu vielä viisi lasta ja nuorin lapsi menee toiselle luokalle. ”Lapset ovat olleet yllättävän innokkaita lähtemään töihin ja ovat hengessä mukana”, Päivi kertoo.
Päivi ja Samuli ovat hyvin kehittämisintoisia ja ideoivat yhdessä. ”Jokainen voi tehdä sellaisen yrityksen, kun haluaa. Lauantaisin ja keskiviikkoisin on sauna ja silloin kehitellään yhdessä uusia ideoita”, kertoo Päivi. Päivi toteaa, että olisi voinut jäädä paikoilleen, mutta asiaan auttaa molempien yrittäjyys. ”Pitkiä päiviä ei jaksa vieraalla tehdä, mutta perheen kanssa jaksaa yhdessä enemmän”, kertoo Päivi.
Tilalta löytyy tällä hetkellä tuttuja kotieläimiä kuten kanoja, kukkoja, hanhia, vuohia, lapin lehmä, ylämaankarjaa, aaseja, hevosia ja poroja. Puistossa on myös eksoottisempia eläimiä; laamoja, kameli, jakkihärkä, kenguruja, papukaijoja, jyrsijöitä, kilpikonnia sekä lisko ja käärmeitä. Kengurut tulivat puistoon viime vuonna ja talouden puolesta yrittäjät miettivät hyvin tarkkaan mitä eläimiä lisää ja milloin. ”Eläimet syö talvella seteleitä”, Päivi toteaa. Päivin mukaan pariskunta elää omaa unelmaa, mutta sen eteen täytyy tehdä paljon töitä. Eläinten hyvinvointia turvataan panostamalla päivittäiseen hoitoon ja yrittäjät haluavat, että eläimet voivat hyvin. Yrityksessä on käytössä kirjallinen eläinten hyvinvointikansio, johon kirjataan toimenpiteitä ja sieltä voi kaikki tarkistaa mitä on tehty ja kuinka eläimiä hoidetaan. ”Se on sellainen eläintenhoidon laatukäsikirja”, Päivi kertoo.
Tulevaisuudessa enemmän palveluita
Pariskunnan tavoitteena on kehittää tilaa elämyspuisto tyyliseksi. Talvimatkailua yrittäjät ovat jo kehittäneet porotilavierailusta eteenpäin. Tällä hetkellä yrittäjien toisen yrityksen Sea Lapland Safariksen kautta tarjotaan talviajan ohjelmapalveluita sekä ruokapalveluita. Yrittäjät ovat käyneet Simon kunnan kanssa kauppaa vanhasta pappilasta, joka on remontoitu ravintolaksi ja ympäristöön rakennettaisiin enemmän majoitusta tulevaisuudessa. Näin pariskunta voisi kehittää myös kesäohjelmapalveluitaan. Päivi kokee, että ihmiset haluavat maalle sekä kokea elämyksiä maaseudulla, mutta ihmiset liikkuvat vain loma-aikoina, joten niiden ulkopuolella asiakkaiden määrä vähenee. ”Oli mikä tahansa yritys, niin silloin kun yritys on persoonallinen, niin ihmiset haluavat tulla. Tällaisille palveluille on tarvetta, joita me tarjoamme”, kertoo Päivi.
Luvituksesta riippuen vuoden 2024 joulukuussa olisi lisämajoitusta jo käytössä. Tavoitteena on saada palvelut tammikuussa markkinoille matkamessuille myyntiin. Suunnitelmissa yrittäjillä on rakentaa 40 talviasuttavaa mökkiä pappilan yhteyteen. Päivin mukaan Meri-Lappi ei ole tarpeeksi vetovoimainen, mutta mahdollisuuksia löytyy ympärivuotiseen matkailuun. ”Kesämatkailuun on hankala tuoda ulkomaalaisia matkailijoita Lappiin, mutta pohjoismaissa voisi olla potentiaalisia asiakkaita”, Päivi miettii.
Tällä hetkellä yrittäjät ovat pyrkineet käyttämään lähituotettuja tuotteita sekä alihankintapalveluita paikallisilta yrittäjiltä. ”Ruokapalveluiden valttikortti on, että raaka-aineet ovat läheltä. Lapin lehmän jäätelöä ynnä muuta hyödynnetään enemmän, kun on lähellä saatavissa”, Päivi kertoo. Myös Tornion panimon kanssa yrittäjillä on ollut yhteistyöpalaveria. Puiston myymälään on otettu myyntiin myös Simolaisen Ismo Alakärpän Ainua -korumerkin tuotteita. Päivin tytär tekee poronluusta erilaisia koruja, joita myydään porotilan puolella. ”Simonniemeen olisi tervetullut samanlainen puoti, kuin Lappialla Louella”, Päivi pohtii ääneen.
Tulevaisuus näyttää Päivin mielestä myös hiukan pelottavalta. ”Pohjoinen jää jalkoihin politiikassa”, Päivi harmittelee. Päivin mielestä politiikan viime päätöksissä ei ole järkeä, kun ollaan pohjoisesta lakkauttamassa asioita ja rajoitetaan. Päivi sanoo, että kotimaista lihaa tulisi tukea enemmän, eikä ulkomaisten tuotteiden tuontia. Pellot sitovat paljon hiiltä, mutta lentokoneet tuovat soijaa ja tuottavat hiilidioksidia. Päivin sanoja lainaten: ”Ei katsota maalaisjärjellä.” Yrittäjän mukaan pitäisi olla pienempiä tiloja, joilla pystyttäisiin turvaamaan lähiruoka paremmin. ”Ihmisten elämä on luotu siten, että tehdään omilla käsillä ja opitaan tehdessä. Nykyään ei enää mahdollisteta ja halutaan vain isoja tuotantoja”, kertoo Päivi. Pariskunnalla ei ole enää sellaisia tuotantoeläimiä, että voisivat itse tuottaa lähiruokaa kahvilan ulkopuolelle, mutta he käyttävät paljon esimerkiksi paikallista poronlihaa ja hampurilaislihat ovat suomalaista täyslihaa. Päivi haluaisi jatkossa hyödyntää myös Kemi-Tornion REKOa ja vihjaa, että voisi myös järjestää lähipuoti -ajatuksella kaupan, joissa voisi myydä esimerkiksi ulkomaalaisille käsitöitä, elintarviketuotteita tai mitä vain.
Onko alueella sitten tilaa uusille matkailualan yrittäjille?
Päivin mukaan uusille on tilaa ja mitä enemmän ohjelma- sekä majoituspalveluita on tarjolla, niin sitä paremmin asiakkaita saadaan. Päivi ja Samuli ovat kiinnostuneet yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa. Päivi haluaisi alueen yrityksistä esitteen, jota voisi toimittaa hotellien aulaan, jotta ihmiset löytäisivät tekemistä alueella. ”Kartta on olemassa, mutta tarvittaisiin jokin taho auttamaan, kun ei ole olemassa enää Meri-Lapin matkailua”, kertoo Päivi.
Yrittäjyyttä pohtiville Päivi sanoo: ”Uskalla yrittää!” Päivin mukaan moni miettii kuinka ihanaa olisi toimia maaseutuyrittäjänä, mutta kerranhan sitä vain eletään niin ei muuta kuin lähteä kokeilemaan. ”Kun tekee ominta omaa, niin on tosi iso juttu omalle elämälle ja iloa myös muille ihmisille”, toteaa Päivi. Pariskunnan voimavara on siinä, että ihmiset tykkäävät käydä puistossa. Päivi toteaa, että aina löytyy valittajia, mutta on luotettava omaan ajatukseen ja tavoitteeseen. ”Kun siihen luottaa, niin uskaltaa myös panostaa”, summaa Päivi. Yrittäjä toteaa, että monenlaista yrittäjyyttä tarvitaan ja esimerkiksi lasten ja nuorten hoivatoimintaa eläinten kanssa voisi olla ympäri vuoden. Yrittäjäparin tavoitteena oli aluksi hoivatoiminta talvisin, mutta Päivillä ja Samulilla ei ole tähän aikaa, mutta muille vastaaville toimijoille olisi tilaa. ”Ihmisten hyvinvointi lähtee luonnosta ja siitä, että päästään toimintaterapeutti lähtöiseen toimintatapaan”, Päivi miettii. Kapasiteettia on ja sitä voisi Päivin mielestä kehittää entistä enemmän. Päivi sanoo, että Green Carea täytyisi tuoda enemmän tänne, lanseerata tuotteita ja saada kelakorvaukset. ”Olisi hienoa, kun olisi pieniä tiloja, jotka erikoistuisivat Green Care -toimintaan”, Päivi haaveilee.
Kanavat haltuun
Kotieläinpuistolla on kotisivut: Kotieläinpuisto Arkadia
Löydät Arkadian myös Facebookista sekä Instagramista
Jaa sivu eteenpäin