Ranualainen tehokaksikko Jani Sääskilahti ja Katja Salmela

8.6.2021

Tässä maaseutuyrittäjien tarinassa esitellään ranualainen pariskunta Jani Sääskilahti ja Katja Salmela. Tämä yrittäjäpari poikkeaa monella tavalla perinteisistä tilallisista. Ota siis hetki ja lue heidän tarinansa.

 

Sääskilahti, Ranua tila
Jani Sääskilahti ja Katja Salmela, kotitalon edustalla sekä omalla tilallaan omien eläimien ympäröimänä.

Tilan historia

Tämä ranualainen pariskunta poikkeaa perinteisestä maatilallisista. Maatilan isäntä Jani on lähtöisin Rovaniemeltä ja vasta aikuisiällä on muuttanut Ranualle ostettuaan tilan. Jani oli armeijassa vuonna 1997, kun tila tuli myyntiin, mutta palo viljelijäksi ryhtymisestä sai tekemään päätöksen. Rovaniemellä Janin perheellä ei ollut maatilaa, mutta kouluun hän suuntasi Louelle Tervolaan viljelijälinjalle heti peruskoulun jälkeen. Jani toimi lomittajana ennen armeijaan lähtöä.

Tila ostohetkellä ei ollut ehkä parhain mahdollinen, mutta Jani näki potentiaalin. Osto hetkellä tilalla oli 24ha huonokuntoista peltoa ja vanha pihatto. Tilalla ei ollut mitään koneita pakkohuutokaupan jälkeen. Jani osti alussa 7 lehmää tutulta lomituspaikalta. Vuoden sisällä vanha pihatto täyttyi ja yhteensä eläimiä oli jo reilun 20. Tämä tila oli ensimmäisiä pienpihattoja Ranualla. Pihatto rakennettiin jo vuonna 1986. Ennen Jania tilalla oli ollut kaksi omistajaa, jotka eivät olleet saaneet tilaa menestymään.

Jani sai rinnalleen Katjan vuonna 2002. Katja on kasvanut tilaa lähellä olevalla maatilalla lehmien ja hevosten parissa. Lypsykokemusta ei kuitenkaan Katjalle ollut kertynyt ennen kuin Janin kanssa on päässyt yhdessä opettelemaan. Katja kävi koulut Rovaniemellä hotelli- ja ravintola-alalle sekä muuta täysin tilanpidon ulkopuolelta. Katjalle ei niinkään ollut selvänä, että hän olisi halunnut maatilalle töihin, mutta isäntä vei mennessään. Tilalla työskentely kuitenkin maistui hyvältä. Katja oli Ranuan eläinpuistossa kotieläinpuistossa eläintenhoitajana viiden kesän ajan, joten eläimet on hänelläkin ollut hyvin lähellä sydäntä aina.

Millainen tila on nyt?

Maatilalle on kertynyt peltoa vajaat 190ha ja lehmiä on 64, joiden lisäksi nuorkarjaa on saman verran. Teurassonneja ja hiehoja löytyy yhteensä noin 20. Tilalla on robottilypsy. Tilalla on kokeiltu myös lypsyasemaa, mutta robottilypsy on pysynyt vuoden 2009 jälkeen. Kaikki työt tehdään pääasiassa itse, mutta tarvittaessa tilalle on palkattu myös ulkopuolista työvoimaa. Tilalta löytyy kaikki tarvittavat koneet itseltä. Jonkin verran tilan isäntä on hoitanut urakointia muiden pelloilla, mutta nykyään aika paljon menee aikaa omien peltotöiden osalta.

Tilalta löytyy tuotantoeläinten lisäksi kaksi omaa hevosta, yksi hoitohevonen, kaksi koiraa, yksi kissa, kolme kanaa ja kolme kukkoa. Yrittäjille on tärkeää säilyttää alkuperäisrotuja, joten siksi tuotantoeläinten rinnalta löytyy myös 2 Lapin lehmää. Jani korostaa sitä, että Lapin lehmien luonne on täysin erilainen mitä muilla tilan tuotantolehmillä.

Tila muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2018. Tilan muuttoa osakeyhtiöksi valmisteltiin useamman vuoden ajan, mutta lopulta tarvittava apu saatiin vuonna 2018 yksityiseltä neuvojalta. Tilan muuttaminen osakeyhtiöksi on ollut Janin mielestä todella iso ja tärkeä muutos.

Tilallisten mielestä Ranua on hyvä paikka yrittää. Aina on löytynyt tukea ja apua yrittäjille. Maaseudusta saa nauttia ja maatalous saa näkyä Ranualla. Mahtavaa on ollut se, että Ranuan kunnan johtoportaassa saakka arvostetaan maataloutta ja työtä mitä yrittäjät tekevät.

Eläinten hyvinvointi voimavarana

”Sairaita eläimiä ei ole kiva hoitaa, hyvinvoivia eläimiä on hyvä hoitaa ja silloin eläimet myös parhaiten tuottavat”, Jani summaa. Janille ja Katjalle on tärkeää se, että eläimillä on parhaat olosuhteet ympärivuotisesti. Jalottelutarha on ollut mieluinen lehmille ja siitä pidetään hyvää huolta. Hyvinvointiin liittyviä investointeja on aina mielessä Janilla. Uutena ideana on herännyt, miten ummessa oleville lehmille voitaisiin, tehdä pehkupohjia parsien sijasta, että viimeisillään ollessaan heillä olisi parhaimmat oltavat. Lehmien tyytyväisyyttä ja olosuhteista nauttimista on iloa seurata.

Jani ja Katja tekevät työtä suurella sydämellä eläinten parissa ja eläinten hyvinvointi on tärkeysjärjestyksessä korkealla. Tilallisten mielestä se, että Ranualla on oma eläinlääkäri, on suuri voimavara. Eläinlääkäriä kehuttiin vuolaasti erityisesti siitä, kuinka innokkaasti hän käy tiloilla auttamassa myös terveiden eläinten kanssa. Janin mielestä on hienoa, että Neuvo 2020 -neuvontaa tilallisena voi myös käyttää eläinlääkäripalveluihin näissä asioissa. (Lisätietoja Neuvo2020-neuvonnasta löydät täältä Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maatilojen-neuvonta/)

Lähiruokaa helpommin tiloilta ostajille

”Aika on suurin haaste siinä, että saataisiin lähiruokaa myydä tilaltamme”, Jani kertoo. Tilalta otetaan joka kerta palautuksena joku eläin, mutta lihat menevät aina olemassa oleville ostajille. Tilalta haluttaisiin myydä lähiruokaa, mutta vielä ei ole tullut sellaista hetkeä, että olisi pystynyt vakavissaan asiaa viemään eteenpäin. Tilalta.fi noutopiste löytyy Ranualta, mutta vielä ei tunnu olevan kanava maatilallisten aktiivisessa käytössä Ranualla.

Tällä hetkellä tilalta maito menee Arlalle ja liha menee useampaan lähteeseen. Jani on testannut useita eri lihanostajia vuosien saatossa. Lihataloissa prosessit muuttuvat, joten on täytynyt myös miettiä mihin lihaa viedään käsiteltäväksi. Osa lihanostajista on päättänyt lopettaa lihanoston alueelta. Luotettavaa kumppanuutta arvostetaan, sillä haaste on suuri, jos joka kerta myydessä joutuu neuvottelemaan uuden hinnan lihalle. Vasikat tilalta menee aina suoraan toiselle tilalle.

Sääskilahti, tila, Ranua
Jani ja Katja kotitalon edessä sekä omalla tilallaan.

Parasta maaseutuyrittäjänä?

Ehdottomasti parhaana asiana molemmat Jani ja Katja pitävät sitä, että on oma vapaus. Jani kertoi, että eläintenpito on edelleen yhtä mukavaa ja on omanlainen nautinto, kun voi nähdä miten onnistuu esimerkiksi vasikoiden kasvatus. Kasvun ihme saa aina uutta motivaatiota ja virtaa aikaiseksi, kun kevät tulee ja kasvukausi starttaa.  Katjan mielestä on helppoa suunnitella omia menoja, kun kukaan muu ei vastaa aikataulujen järjestämisestä.

Maatalouden ja maatilallisten tulevaisuus?

Janin mielestä maatalouden tulevaisuus on positiivinen muun muassa sen vuoksi, että ihmisten tulee aina syödä ja sitä kautta elää. Näin puhtaassa ja turvallisessa ympäristössä kun ruokaa tuotetaan, ei sen tulevaisuus voi näyttää huonolta. Janin mukaan tilojen kokoaikainen väheneminen ja tilakoon kasvaminen tuottaa haasteita. Maatalouden hoitaminen on koko ajan yksinäisempää työtä. Nykyään yhteistyökumppanit ovat kauempana ja heitä näkee harvemmin. Traktoreita ei juurikaan näe muita kuin omia. Suurena puutteena tämän vuoksi Jani toteaa sen, että maatalouden harjoittaminen ei ole enää niin yhteisöllistä toimintaa, mitä se on ollut aiemmin. ”Puhelimen ja sosiaalisen median kautta ihmiset toki ovat lähempänä, mutta ei se korvaa fyysistä kanssakäymistä”, Jani kertoo.

Pariskunta on pohtinut, että he jäisivät näistä hommista eläkkeelle 50-vuotiaana. Tilan tulevaisuus toivottavasti on positiivinen ja tuotanto jatkuu hyvänä, mutta tämän pariskunnan kautta ei jatketa enää tuotannon kasvattamisessa ja tilan kehittämisen parissa. Investointitarpeita ei tällä hetkellä ole, mutta tarpeita tulee aina vastaan jossain vaiheessa. Janilla ja Katjalla on kaksi lasta; Mira 17 vuotta ja Matti 15 vuotta. Kun Matti tulee 21 vuoden ikään hän voi päättää haluaako jatkaa tilanpitoa vai myydäänkö tila ulkopuolisille. Konehommat ovat kiinnostavimpia tällä hetkellä Matille, mutta tulevaisuudesta ei vielä osaa sanoa. Janille on tärkeää, että pellot pidetään koko ajan hyvässä kunnossa, vaikka pitkänajan tulevaisuuden suunnitelmia ei tilalla olekaan.

Meijerin päivähoitotoiminta?

Oletko ikinä kuullut Ranualla toimivasta meijerin päivähoitotoiminnasta? Jos et, ei se mitään, kerta se oli ensimmäinen myös kirjoittajalle. Jani on ollut Ranuan meijerin hallituksen puheenjohtajana ja toimii nyt tuottajavaltuuston puheenjohtajana sekä Arla Pohjois-Suomen edustajana. Meijeri on auki tuottajille joka arkipäivä, joten tämä on loistava paikka keskustella muiden kanssa. Tästä on tullut sanonta, että ”Jani lähtee meijerille päivähoitoon”. Meijeri toimii siis Ranualla viljelijöiden yhteisön kohtaamispaikkana.

Tilan emännällä samanlainen päivähoitopaikka on navetta tai missä tahansa hevosten kanssa ratsastamassa. Katjan kaverina käy erilaisilla ratsastusreissuilla myös meidän Ranuan maaseutuasiamies Tarja.

Vinkit uusille yrittäjille

Janin mielestä viljelijäksi aikoville ala täytyy olla unelma-ammatti ja yrittäjähenkisyys on yksi vahvuuksista. Täytyy muistaa, että maatalousala ei ole vain lehmien hoitoa tai rehuntekoa vaan entistä enemmän vaaditaan erilaisia yrittäjyyden taitoja ja osaamista. Lehmistä täytyy tykätä, jos lypsykarjaa itselleen aikoo ottaa. Jani muistuttaa, että tilallisena toimiminen ei ole helppoa hommaa ja yrittäjänä olet siinä kiinni 24/7 ja lomat ovat aina vähissä.

Tiloilla tulee aina olemaan epäonnistumisia mutta niistä ei kannata lannistua. Apua ja tukea kannattaa aina hakea ja pyytää, koska sitä on aina saatavilla. ”Yksin ei kannata hakata päätä seinään, vaikka jokin ei onnistu”, Jani toteaa. Jani muistuttaa, että kaikkiin myyjiin ei kannata kovin tuttavallisia välejä solmia, koska monesti sillä kaveruudella on yksi päämäärä: ”Saada lisää myyntiä!”.

Yrittäjien mielestä on tärkeää päästä pois tilalta kun lomaa haluaa pitää ja siten ylläpitää omaa jaksamista. Välillä täytyy miettiä mikä on riittävä aika yrittäjyydelle. Tuloksesta täytyy pystyä nauttimaan, joten koko elämää ei yrittäjyydelle kannata antaa. Yhdessä on hyvä tasapainottaa toinen toistaan niin kehittämisen kuin tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, jos sattuu olemaan toinen puoliso tilalla töissä.

Somekanava haltuun!

Janin ja Katjan tilan touhuja voit seurata Facebookissa nimimerkillä @välikummuntila

Voit lukea lisää maaseutuyrittäjien tarinoita Tervolan yhteistoiminta-alueelta (Kemi, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Tervola, Tornio ja Simo) täältä: Maaseutuyrittäjien tarinat.


Jaa sivu eteenpäin