Ranuan vuoden 2020 maatalousyrittäjäpariskunta – maaseutuyrittäjien tarina tutuksi!

Yllättynyt mutta onnellinen pariskunta Piittisjärveltä Ranualta saivat ansioituneesti vuoden 2020 maatalousyrittäjäpalkinnon. Sanna ja Jarkko Petäjäjärvi ottivat palkinnon vastaan yllättyneenä, ja positiivisesti tulevaisuuteen katsoen. Keskustelimme yrittäjien kanssa mistä kaikki lähti heidän osaltaan liikenteeseen maatalousyrittäjinä ja millaisia suunnitelmia heillä on tulevaisuuden varalle.  

Tämä artikkeli on juttusarjan: ”Maaseutuyrittäjien tarinat” ihan ensimmäinen. Haluamme Tervolan kunnan maaseutupalveluissa tuoda esille, miten monipuolisesti Tervolan yhteistoiminta-alueella (Keminmaa, Kemi, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola ja Tornio) on tuottajia ja millaisia ovat heidän tarinansa. Keskustelemme yrittäjien kanssa siitä, onko yhteistoiminta-alueella tilaa uusille tuottajille. Jos sinulta löytyy ehdotus haastateltavaksi omalta alueeltasi, vinkkaa ihmeessä!  

Vuoden 2020 maatalousyrittäjäpalkinnon saamiseksi MTK Ranua on suunnitellut kriteeristön, ja perustelut miksi tietty maatalousyrittäjä voittaa palkinnon. Ranuan kunta palkitsee yrittäjät 850€ suuruisella summalla, jonka yrittäjät saavat käyttää tahtomallaan tavalla. Tämän lisäksi palkinnon saajat saavat pronssisen kolikon, jossa komeilee Ranuan vaakuna.   

Kriteerit maatalousyrittäjäpalkinnon saamiseksi 

  • Alkutuotantoa harjoittava maatalousyrittäjä, joka menestyy valitsemallaan tuotantoalalla 
  • Toimii suunnitelmallisesti oman tilansa tuotteita ja tuotanto-olosuhteita kehittäen 
  • Edistää ja ylläpitää toiminnallaan maatalouselinkeinojen jatkuvuutta, yhteistoimintaa ja myönteistä julkisuuskuvaa 
  • Valinnan maatalousyrittäjästä tekee MTK Ranua 

Miksi vuoden 2020 voittajaksi tämä pari 

  • Sannalla ja Jarkolla on lihanaudan kasvatusta ja porotaloutta 
  • Emolehmätila, joka on kehittänyt tilaa laajentamalla 
  • Rakentanut lähivuosien aikana lisää eläinsuojia sekä raivannut uutta peltoa 
  • Saanut hiljattain Snellmannilta tunnustuksen päiväkasvusta
  • Porotaloudella on myös merkittävä osuus tilan tuotannosta 

Polku maaseudulle yrittäjäksi 

Sanna ja Jarkko Petäjäjärvi ovat työskennelleet maatalousyrittäjänä reilun 10 vuotta.  

Tilalle tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2009, jonka johdosta Sanna ja Jarkko pääsivät aloittamaan työt tilalla. Isännällä on ollut emolehmien lisäksi aina poroja. Tilatöiden lisäksi isäntä tekee pienesti koneurakointia, erityisesti kaivinkoneella. Koneurakoinnin lisäksi tehdään lumitöitä metsäyhtiöille sekä yksityisille asiakkaille. Tila on aiemmin ollut isännän isän tila. Tämän hetkiseen perheeseen kuuluu yrittäjäpariskunnan lisäksi 4 lasta, joita on saatu yhteisen 20-vuotisen taipaleen aikana.  

Sanna ja Jarkko alkoivat rakentamaan omaa taloa vuonna 2005 tilan pihapiiriin. Tätä ennen pariskunta oli ehtinyt käydä kouluja ja tehdä töitä Rovaniemellä. Isäntä hankki Rovaniemellä autonasentajan koulutuksen ja ehti tovin tehdä autonasentajan töitä. Emäntä luki itsensä ravintolakokiksi. Luonto ja omanlainen tapa tehdä töitä veti yrittäjät maaseudun rauhaan. Piittisjärvellä asuessa pienimmillä lapsilla kouluun on matkaa noin 25 kilometrin verran. Koulumatka on kuitenkin pariskunnan mielestä suhteellisen lyhyt, ja saattaisi olla huonossa tapauksessa vielä pidempi. 

Nyt tilalta löytyy emolehmien ja porojen lisäksi myös hevonen, kaksi siitossonnia, kaksi koiraa ja kissa. Lehmät ovat kaikki rodultaan Limousineja. Hevonen on Walesin ponin ja Islanninhevosen risteytys.  

Parasta maaseudulla 

Sannan ja Jarkon mielestä parasta maaseudulla on se, että on vapaus päättää itse työajat, vaikka töitä on paljon. Töitä voi suunnitella omien menojen ja tarpeidensa mukaisesti. Aiemmissa töissä ei samanlaista liikkuvuutta yrittäjä kokenut mahdolliseksi. Ehdottomasti parhaimpana puolena yrittäjäpariskunta piti sitä, että saa elää luonnon keskellä ja viihtyy siinä työssä, jota tekee. Perheen harrastukset ovat myös luontoon sidottuja. Koko perhe tykkää kelkkailla yhdessä, käydä pilkillä ja joskus jopa ottaa irtiotto arjesta ja lähiympäristöstä ja lähteä porukalla laskettelemaan laskettelukeskukseen.  

Tulevaisuus 

Suoramyynnin lisääminen emolehmäpuolelle on ollut emännän mielessä jo hetken, joten tästä voi jossain vaiheessa tilalle tulla uusia mahdollisuuksia. Toiveena yrittäjillä on myös se, että emomäärää saataisiin kasvatettua. Lisäämällä tilalle emolehmiä saataisiin myös lisää katetta, vähentämällä tarvetta ostaa vasikoita kasvatukseen. Tämä tietenkin vaatisi isompaa laajennusta, johon täytyy yrittäjien vielä omasta mielestään tovi valmistautua. Poronliha menee tilalta kuin kuumille kiville jo olemassa olevien asiakkaiden kautta, ja monesti joudutaan ostamaan myös tutuilta lihaa, että saadaan toimitettua kaikki tilaukset eteenpäin. Poroista lihat menevät lähialueelle ja kimppatilausten kautta Tampereelle asti. Kyselyitä alkaa olemaan Jarkolle ja Sannalle poronlihasta jo alkusyksystä yleensä kaikki on jo myyty ennen kuin kausi kunnolla alkaa. 

Yrittäjät ovat kokeneet haasteena lomittajien saannin emolehmäpuolella. Lomitusrengasta ei heidän alueellaan ole, vaikka siitä olisi hyötyä. Yrittäjien mielessä kävi kysymys: voisiko Ranualla kehittää lomitusrengastoimintaa?  

Pienenä mörkönä maatalouden yllä pariskunnan mielestä taustalla on myös kysymys ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten useasti maatilat nähdään negatiivisessa mielessä edistämässä ilmastonmuutosta päästöillään. Yrittäjien mielestä olisi tärkeää tuoda esille enemmän sitä, että tarvitsemme laadukasta ja puhdasta ruokaa. Tilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin ja halutaan tuoda esille, että tuotetaan turvallista ja laadukasta ruokaa lähellä. Tilalla on sopimus Snellmannin kanssa eläimistä, ja sieltä tulee vielä tiukemmat kriteerit eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi kuin mitä esimerkiksi löytyy eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoista.  

Vinkkejä yrittäjäksi aikoville 

Sanna ja Jarkko pohtivat tarkkaan, mitä vinkkejä kannattaa antaa aloittaville yrityksille. Heidän mielestään kannattaa kiertää katsomassa sellaisia tiloja, minkälaista tuotantoa haluaisi aloittaa myös omalla tilallaan. Kustannuslaskelmia suositeltiin tehtäväksi ja haastatella jo olemassa olevia yrittäjiä siitä, mikä on ollut hyvää ja mikä ei esimerkiksi tuotantotiloissa. Ajatustenvaihdolla on hyötyä myös siihen, jos tilalla täytyy tehdä remonttia tai laajennusta. Isäntä myös huomauttaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä heti ja kerralla vaan kannattaa investointeja pilkkoa osiin, ettei olla liian kovan paineen alla. 

Jarkon ja Sannan mukaan uusille poronhoitajille on tilaa. Poronomistajia on paljon, mutta poronhoitajia on vähän. Ehdottomasti kannattaa tietää mihin ryhtyy, joten jos uutena alalle pyrkii, niin kannattaa ottaa selvää asioista. Poronhoitajana toimiminen on enemmän elämäntapa kuin työ, joka valitaan. 

Kiitos Sanna ja Jarkko, että toimitte esimerkillisesti ja annatte meille toivoa siitä, että maaseudulla on tilaa elää ja kehittää niin itseään kuin omia unelmiaan!  

-Tanja Häyrynen, maaseutupäällikkö