Ritva Enströmin muistonäyttely

Tervolan virastotalolla avautuu heinäkuussa tervolalaislähtöisen kuvataiteilija ja graafikko Ritva Enströmin muistonäyttely, joka kokoaa yhteen hänen pitkän ja monipuolisen taiteilijauransa keskeisiä teoksia. Näyttelyssä nähdään muun muassa akvarelleja, lyijykynä- ja pastellitöitä, öljyvärimaalauksia sekä grafiikkaa.

Enström tunnetaan erityisesti suurikokoisista linoleikkauksistaan ja pohjoista kuvastoa, symboliikkaa sekä runollisuutta yhdistävästä ilmaisustaan. Hänen tunnetuimpiin kokonaisuuksiinsa kuuluu kymmenen teoksen ”Resan” eli ”Matka” -sarja, ja häntä pidetään yhtenä Pohjois-Ruotsin merkittävistä graafikoista.

Näyttely on avoinna 2.-10.7. ja 27.7.–31.8.2026 maanantaista perjantaihin klo 8–15 Tervolan virastotalon 2. kerroksessa. Lisäksi näyttely on poikkeuksellisesti avoinna lauantaina 11.7. klo 10–14. Muistonäyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua Tervolasta maailmalle lähteneen taiteilijan vahvaan, käsityön jälkeä korostavaan tuotantoon.

Kuvataiteilija, graafikko

 Ritva Kyllikki Enström (o.s. Hast) syntyi Tervolassa vuonna 1945 Laura Valpuri (o.s. Karppinen) ja Väinö Olavi Hastin viisilapsiseen perheeseen. Ritva oli sisarusparven keskimmäinen ja hän oli vasta 4-vuotias, kun perheen äiti menehtyi sairauteen. Se, että Ritva menetti lapsena tapaturmaisesti vasemman käden kolme sormea ei estänyt häntä toteuttamasta unelmiaan kuvataiteilijana.

Koulun suoritettuaan Ritva työskenteli kukkakaupassa Torniossa, jossa hän tapasi tulevan aviomiehensä Bengtin.  Hän muutti avioitumisen myötä Ruotsiin v. 1965 ja vaikutti siellä pitkään kuvataiteilijana. Ennen päätoimiseksi kuvataitelijaksi ryhtymistään hän työskenteli usean vuoden ajan Luleån kunnassa vapaa-ajanohjaajana. Ritva oli monipuolinen taiteilija, hän teki pitkän uransa aikana akvarelleja, lyijykynä- ja pastellitöitä, öljyvärimaalauksia ja grafiikkaa.

Ritva tunnetaan erityisesti suurikokoisista linoleikkauksistaan. Hänen tunnetuimpiin kokonaisuuksiinsa kuuluu kymmenen teoksen sisältävä ”Resan” (Matka) -sarja. Hän onkin yksi tunnetuimmista Pohjois-Ruotsin graafikoista.

Hän myös tuki lupaavia nuoria taiteilijoita myöntämällä heille apurahoja vuonna 2020.

Ritva kirjoitti runoja ja proosaa aluksi suomen ja ruotsin kielellä, mutta myöhemmin pääasiassa suomeksi.  Hänen runojaan on julkaistu monissa runokokoelmissa.

Ritva menehtyi v. 2025 pitkäaikaiseen sairauteen.

Opinnot
Sunderbyn kansanopiston taidelinja v.1972–74.
Tornion taidekoulu v. 1980–82
Ålstan taidekoulu v. 1983
Ålstan taidekoulu, grafiikkakurssi  v.1987

Lukuisia muita kursseja Suomessa ja Ruotsissa.

 Stipendit ja palkinnot
Luleån kulttuuripalkinto/stipendi v. 2001
Ruotsin valtion taidepalkinto v. 1993
Ruotsin ja Suomen kulttuurirahasto stipendi v. 1988
Norrbottenin läänin stipendi v. 1974
Sunderbyn kansanopiston taidepalkinto v. 1974

Teoksia julkisissa kokoelmissa
Sundsvallin taidemuseo
Alvar Aaltomuseo, Jyväskylä
Norrbottenin lääni
Västernorrlandin lääni
Ången kulttuuritoimi
SSAB, Luleå
Älvdalin sairaala, Piteå
Bjöksgatanin vanhainkoti, Luleå
Per Hindersagården, Luleå

Lisäksi teoksia on lukuisissa muissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa Suomessa ja Ruotsissa.

Yksityisnäyttelyjä
Galleri Eldfågel, 1983–1985
Suomigalleria, Tukholma, 1985 ja 1987
Tankarnas Trädgård, Luleå, 1989
Tukholma, 1991
Haaparannan kirjasto, 1991
Tornion kaupungintalo, 1986 ja 1991
Konstens hus, Luleå, 1996, 1997, 2001 ja 2019

 Yhteisnäyttelyjä
Haaparannan kirjasto, 1984
Kemin taidemuseo v. 1985
Brahe galleria, Turku v. 1986
“Grafik Creativa 90” Alvar aalto museo, Jyväskylä  (v.1990)
Rovaniemen taidemuseo v. 1993 osana Zonehenge Art Crossing Borders näyttelyä
Luleå konsthall v. 1994 osana Zonehenge Art Crossing Borders näyttelyä
Munchen Dresdner Bank, Saksa v. 1996
Liljevalchs vårsalong, Tukholma v. 1997
Sundsvallin museo v. 1997
Kulttuurikeskus, Trömsö (vuosi ei varmistunut)
Lisäksi muita yhteisnäyttelyjä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Venäjällä.

Mukana runokokoelmissa
22 ruotsinsuomalaista runoilijaa v.1976
Kotimaani oli Suomi v. 1986
Runomaraton antologia v.1987
Vågat v.1990

Työskentelytapa
Ritva työskenteli pääasiassa linoleikkaustekniikalla. Hänen työskentelynsä oli poikkeuksellisen työlästä:

• hän käytti usein erillistä linoleumilaattaa jokaiselle värille
• vedokset painettiin käsin japanilaiselle riisipaperille
• suurikokoiset teokset vaativat fyysisesti raskasta työskentelyä
• hän painoi tavallisesti vain yhden vedoksen kustakin teoksesta, jolloin jokainen työ oli ainutlaatuinen alkuperäisteos.

Hän käytti luonnoksia vain harvoin; teokset syntyivät pitkälti työskentelyn aikana.

Taiteellinen ilmaisu
Ritvan teoksissa yhdistyvät:

• voimakas käsityön jälki,
• suuret mittasuhteet,
• pohjoinen kuvasto,
• symboliset ja runolliset aiheet.

Hänen tuotantonsa sijoittuu suomalais-ruotsalaisen nykygrafiikan kentälle, jossa korostuvat sekä materiaalin fyysisyys että henkilökohtainen ilmaisu.