Torniolainen tehopariskunta, Tiina ja Aki Mykkälä

Tällä pariskunnalla Torniossa on hommat hanskassa ja raudat tulessa. Maaseutuyrittäjien tarinoissa esitellään Tiina ja Aki Mykkälä, jotka perinteisen lypsykarjan lisäksi ovat osakkaina yrityksessä Tornion koneyhtymä OSK. Maataloutta harjoitetaan tämän pariskunnan kautta erittäin tehokkaasti. Nyt kannattaa ottaa hetki ja lukea heidän tarinansa.

Sukupolvenvaihdos ja päivitys uudempaan

Tila, jolla pariskunta työskentelee, on Akin vanhempien kotitila. Aki on jo kolmatta polvea tilalla. Akin vanhemmat pitivät perinteistä parsinavettaa siihen saakka, että pääsivät eläkkeelle vuonna 2005 ja 2008. Parsinavetta sai jäädä vuoteen 2012 asti, jolloin tilalla oli vajaat 70 lehmää. Pihatto rakennettiin ja otettiin syksyllä 2012 käyttöön. Tällä hetkellä tila on kehittynyt siihen pisteeseen, että navetasta löytyy 150 lehmää ja lypsäminen hoidetaan robotilla. Nuorkarjalle on remontoitu vanha navetta. Ostettaessa tila peltoa oli 50-60ha mutta nyt peltoa on jo kertynyt 220 hehtaarin verran. Pellot ovat nurmella, vaikka muun muassa ohraa on kokeiltu muutaman vuoden ajan. Ohran viljeleminen koettiin epävarmaksi, joten tilalla päädyttiin viljelemään vain nurmea, koska sitä tarvitaan eläinmäärän ollessa näin iso. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, 14-vuotias Elisa sekä 17-vuotias Aku, joka on osoittanut olevansa innokas konemies, joka osallistuu mielellään töihin navetan puolella käydessään sähköpuolta ammattikoulussa. Tila yhtiöitettiin vuonna 2019, jolloin siitä tuli osakeyhtiö.

Tilalla päärotuna on Holstein, joka tulee olemaan myös tulevaisuudessa päärotu tilalla. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on tilallisille arkipäivää. Lypsävillä lehmillä on mahdollisuus käydä jalottelutarhassa ulkona. Navetassa sisällä on kolme harjaa, joilla eläimet voivat käydä harjauttamassa itseään. Käytäville on investoitu kumimatot ja nukkumapaikoilla käytetään kuiviketta sekä turvetta. Säilörehussa pidetään tilalla huolta siitä, että se on aina maukasta ja säilyy hyvänä. Sorkanhoitaja käy tilalla kolme kertaa vuodessa ja käydessään käy kaikki eläimet läpi. Eläinlääkäri tilalla vierailee kerran kuukaudessa sekä sairaskäynneillä tarvittaessa. Tilalla vasta juhlittiin kolmatta satatonnaria. ”Viime mitassa ylittyi 120 000kg EKM”, Tiina kertoo.

Tilalta maito menee Valiolle ja liha Atrialle. Lähiruoan tuottaminen tilalta on tällä hetkellä aika ja resurssi kysymys. Jäätelöä on ennen tuotettu tilalta kesäisin oman tilan maidosta, mutta tällä hetkellä jäätelöä ei tilalta valmisteta. Rekossa tuottajat eivät ole käyneet, mutta kaupassa kotimaista ruokaa ostetaan. Jauhelihat ja maidot tulevat tilalta omasta takaa. Maitoautosta hyödynnetään myös useita tuotteita juustosta voihin.

Tiina ja Aki Mykkälän maatila

Tornion koneyhtymä OSK

Pariskunta työskentelee tilalla, joka on yksi kolmesta torniolaisesta maatilasta, jotka omistavat Tornion koneyhtymä OSK.

Yrityksen nettisivuilla summataan toiminta näin:

”Tornion Koneyhtymä OSK on maa- ja metsätalousurakointia harjoittava osuuskunta. Koneyhtymä on kolmen torniolaisen maatilan omistama yritys. Tornion Koneyhtymä OSK on tehnyt vastuullista maa- ja metsätalouskoneurakointia jo vuodesta 2015 lähtien. Teemme muun muassa lietteen vetoletkulevitystä, peltojen jyrsintää, kuivalannan ja kalkin levitystä, rehun korjuuta noukinvaunuilla sekä niittoa. Toimimme pääasiassa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla.  Teemme ahkerasti töitä sopivilla kalusteilla sekä iloisella mielellä!”  

Osuuskunta tekee nyt myös talviurakointia. Työntekijöitä osuuskunnalla on 3-6 henkeä ympäri vuoden. Tilat tunsivat jo ennen osuuskunnan perustamista toisensa ja halusivat kokeilla, että onnistuuko yhdessä tehdä työt tiloilla. Ensimmäisenä kesänä kokeiltiin rehuntekoa, jonka onnistumisen jälkeen yritys perustettiin. ”Työntekijöitä on saatavilla tällaisen järjestelyn kautta ja on aina tekemistä tekijöille pidemmäksi aikaa kun ei ole vain yhdestä tilasta kyse,” Aki summaa. Haasteita Aki kertoo olevan siinä riittämiin, jos yksin rehun tekee, koska omat laitteet voivat vaatia kesken kaiken enemmän remonttia. ”Onneksi hyviä tekijöitä on löytynyt tekemään sesonkityötä,” Aki toteaa.

Otahan osuuskunnan somekanavat haltuun:

Facebook: https://www.facebook.com/Tornionkoneosk/

Instagram: https://www.instagram.com/tornionkoneyhtymaosk/

Parasta maaseutuyrittäjyydessä

”Ei ole helppo laji, mutta on se hyvä, kun aamulla saa olla käynnistämättä autoa, kun lähtee töihin,” miettii Tiina. Maatilalla on yksi työntekijä navetalla. Arkisia rutiineja on yritetty helpottaa siten itse tilalla, että kaikki mitä koneet voivat tehdä ne sen tekevät. ”Lehmät on robotilla lypsyllä, kuivitukset ja ruokinta on koneellistettu ja työ ei vaadi fyysistä rasitusta,” pohdiskelee Tiina. Tilallisille jää enemmän aikaa keskittyä muuhun työhön, kun perustoiminnot hoidetaan erilaisten robottien avulla. Yrittäjien mielestä on tärkeää, että omaa arkea voi suunnitella itse ja arki sujuu ilman että ärsyttäisi lähteä töihin. Tärkeää on tilallisille myös hyödyntää lomitusta ja lähteä tilalta säännöllisesti muutaman päivän lomille pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Tila pyörii kuten monet muut tilat. Aamulla hoidetaan navettatyöt, valvotaan, että kaikki toimii kuten kuuluu. ”Ajankäyttö on tehokkaampaa, kun ei turhaan mene aikaa siihen mitä kone voi tilalla tehdä,” Tiina kertoo. Tilalta löytyy aina jotain koneita tai paikkoja, joita huolletaan, korjataan ja valvotaan.

Parhaimpina puolina yrittäjät kertovat siitä, miten tärkeitä ovat sopivat yhteistyökumppanit. Tilan yhteistyökumppanit ovat vaihtuneet vuosien varrella. Nyt tilallisten mielestä on saatu koottua sopivanlainen yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkostoon kuuluu eläinlääkäri, siemeniä myyvä jalostusyritys, rehuntoimittaja ja moni muu. ”Kun on hyvä ja mielekäs asioida niin hommat hoituu aina,” Tiina jatkaa. Näillä pohjoisen leveysasteilla ei välttämättä niin paljon valinnanvaraa ole toimittajissa mutta aina löytyy joku jonka kanssa on hyvä toimia tilan näkökulmasta.

Maatalouden tulevaisuus

Kuluva kesä on ollut ennätyskesä rehunteossa. Torniossa oli kuivuutta, mutta tilalliset saivat isoimman sadon koko tilan aikana. Valtaosa yrittäjien pelloista ovat turvemaita, joten kuivuus ei päässyt vaivaamaan heidän peltojaan. Turvepeltojen tulevaisuus on yksi asia, joka mietityttää yrittäjäpariskuntaa. Toiveena tilallisilla on, että myös jatkossa turvepellot voisivat turvata heidän eläintensä rehuntarpeen. Tärkeää yrittäjien mielestä on, että nähtäisiin näissä sääolosuhteissa se tuottopotentiaali mikä turvepelloilla on ja minkälainen huoltovarmuus pystytään säilyttämään.

Maatalous yrittäjien mielestä tulee pysymään samanlaisena, kun vain työvoima pysyy samanlaisena. Maidon menekki ja hinta ovat suurimpia vaikuttajia siihen, että tilalliset saavat investoinneilleen katetta. Sesonkiaikana tullaan tilalle tarvitsemaan työvoimaa ja yrittäjät toivovat, että kelit pysyisivät hyvänä, jotta sato saataisiin myös tulevaisuudessa riittämään lehmille. Koko ajan kasvavana haasteena on ilmastonmuutos yrittäjien mielestä, jonka vaikutuksia on hankala arvioida edes lähitulevaisuuden osalta.

Suuremman navettainvestoinnin jälkeen yrittäjät ovat investoineet tilalla joka vuosi. Tilalla on rakennettu muun muassa säilytystiloja, rehusiiloja ja ulkotarha. Tulevaisuudessa peltomaiden hyvässä kasvukunnossa pitäminen on tärkeää. Navettaa täytyy jossain vaiheessa laajentaa. Sopimustuotannon vuoksi tilallisia mietityttää tällä hetkellä lehmämäärän lisääminen. Nyt on aika keskittyä siihen, että sillä tuotantomäärällä mikä tilalla on, voidaan optimoida tuotantoa. Peltojen tuoton ja keskituotoksen parantaminen ja muu viilaaminen auttaa yrittäjien näkökulmasta optimoimaan tuottoa. Navetan aputiloihin on suunniteltu erillisiä vasikkatiloja sekä poikimaosaston laajennusta. Tulevaisuudessa yrittäjiä kiinnostaa myös mahdollisen biokaasulaitoksen rakentaminen tilalle. Laskelmia mahdollisesta biokaasulaitoksesta on tehty jo viisi vuotta sitten, ja tällä hetkellä seurataan miten muiden vastaavanlaisten tilojen biokaasulaitosinvestoinnit sujuvat.

Vinkkejä tuleville maaseutuyrittäjille

”Koettaa paljon kierrellä, katsella ja miettiä mikä on se oma juttu. Jos se on maidontuotanto, mieti mihin pisteeseen lähtisit laajentamaan,” Tiina miettii.  Erityisesti maatilaa harkittaessa tilallisten mielestä on tärkeää tietää mihin on ryhtymässä. ”Kannattaa käydä töissä sellaisella tai sellaisilla tiloilla, jollaisen haluaisit itsellesi,” Aki vinkkaa. Yrittäjien mielestä on aina tärkeää miettiä sitä omaa tulevaisuutta ja sitä miltä se oikeasti näyttää. Parasta yrittäjien mielestä olisi nähdä tiloilla vuodenkierto, ettei tule niin paljon yllätyksiä. ”Maataloudessa tulee vastaan aina erilaiset laajennukset, joten omien resurssien riittävyydestä pitää olla tietoinen,” Aki muistuttaa. Tilallisten mielestä aina kannattaa olla laskelmat tehtynä ja muistaa varautua yllätyksiin. Asiantuntija-avun hankkiminen yrittäjien mielestä on hyvä asia, mutta muistaa pitää mielessä, että laskelmat ovat realistisia.

Tilalliset muistuttavat, että jos haluat itselle lypsykarjatilan niin lomittajana toimiminen voi auttaa näkemään miten paljon erilaisia variaatioita on olemassa eri tiloilla toiminnoissaan. ”Jokainen tila on aina erilainen joten useampiin kannattaa tutustua,” Aki summaa. Aki itse on toiminut lomittajana useamman vuoden ennen kuin otti oman tilan haltuun. ”Kannattaa käydä myös ulkomailla katsomassa mitä siellä näkyy ja mitä sieltä haluaisi tänne tuoda toteutettavaksi,” Aki hoksauttaa.

Tilan työntekijä Juri, satatonnari Hertta, Aki ja Tiina.