Tietoa Tervolasta

Tervolan kunnan tunnuksena on silmää iskevä t-kirjain, joka otettiin käyttöön brändiuudistuksessa 2021. Tunnusta käytetään kunnan viestinnässä ja markkinoinnissa. Sitä käytetään kaikissa viidessä brändivärissä.

Tervolan kunnan vaakunan on vuodelta 1957 ja sen on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar. Vaakunassa on punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli. Vaakunan ilmettä parannettiin brändiuudistuksen yhteydessä. Sitä käytetään osana kunnan viranomaisviestintää.

Tervolan pitäjäviiriä on saatavissa Tervolan Nuorisoseura ry:ltä.

Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi-Tornion talousalueella. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut.

Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin, idässä Ranuan kuntaan ja luoteessa Ylitornion kuntaan. Kunnan kokonaispinta ala on 1.592 neliökilometriä.

Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin.

Tervolan sijainti Lapin tärkeimpien kaupunkien keskellä on saanut aikaan hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie Kemistä Rovaniemelle, valtatie 4 ja itäpuolella maantie 926 Kemi-Rovaniemi välillä. Kunnasta on myös hyvät maantieyhteydet itä-länsi suunnassa Simoon ja Ranualle sekä länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km.

Maa- ja metsätalous on merkittävä elinkeino Tervolassa. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, maaseutumatkailua, greencare hoivapalveluita, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja, joista esimerkkinä ovat kuntaan syntyneet ja muuttamassa olevat yrtti- ja luon-nontuotteita jalostavat yritykset. Yrittäjäpolven vaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa.

Louella toimiva Ammattiopisto Lappian maaseutuosaamiskeskus toimii biotalouden sen liitännäisistä hyödyntävien yritysten yrityshautomona. Alueelle on tämän vuoksi syntynyt elintarvikkeita jalostavia ja luonnontuotteita hyödyntäviä yrityksiä sekä tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa uusien yritysten syntymistä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen sekä alueelle suunniteltujen suurhankkeiden toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin.

Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, uskotaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Tuulivoiman lisärakentamiselle on kaavoitetut alueet Hevosselkään ja Löylyvaaraan. Lisäksi uusien tuulivoima-alueiden kaavoitukset ovat vireillä Kuorinkiin, Pitkämaahan, Vitsakankaalle, Valkiavaaraan, ja Outojängälle. Lähikuntissa käynnistyvät, mittavat biotuotteita valmis-tavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja myös Tervolassa.

Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Yritystoiminnan merkittävä kasvun este on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ongelmaa pyritään poistamaan yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa sekä suunnitellun kehittämishankkeen avulla. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina, kehittämis- ja kasvuhalukkuus näyttää jatkuvan edelleen ja näkyy yritysten kasvuna tulevaisuudessa. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä kaavoittamalla teollisuusalueita ja rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria, sen lisäksi Tervolan kunnalla tulee olla tarjolla myös investointien rahoitusta tukevia toimintamenetelmiä ja malleja. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä, ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta.

Tervolan maaperä on rikas ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin.